Talous

Nokiasta irtisanotuista työttömänä vain vajaa 10 prosenttia – uusi työpaikka löytynyt usein palvelualoilta

Matkapuhelinyhtiö Nokiasta vuosina 2009–2014 irtisanotut henkilöt ovat työllistyneet hyvin uudelleen. Peräti 77 prosenttia lähteneistä on löytänyt uuden työpaikan. Nokian Suomen-yksiköistä kriisivuosina lähteneiden henkilöiden myöhempää työuraa selvitti Etla-tutkimus.

Nokian kriisivuosina sen Suomen yksiköistä lähti kaikkiaan yli 21 300 henkilöä. He olivat tuotantotyöntekijöitä, markkinoinnin ja myynnin asiantuntijoita ja ylintä johtoa.

Etla-tutkimus julkisti tänään Jyrki Ali-Yrkön , Natalia Kuosmasen ja Mika Pajarisen tutkimuksen ICT-alan rakennemuutos – Mihin ex-nokialaiset päätyivät?

Tutkimuksessa tarkastellaan Nokiasta vuosina 2009–2014 lähteneiden henkilöiden myöhempää työuraa. Tarkasteltujen ex-nokialaisten joukossa on sekä irtisanottuja että työpaikkaa vapaaehtoisesti vaihtaneita henkilöitä.

Tulokset osoittavat, että ex-nokialaiset ovat vuosien kuluessa työllistyneet varsin hyvin. Työllistymisessä on kuitenkin eroja eri työntekijäryhmien, sukupuolen ja koulutustason välillä. Nokiasta lähteneistä valtaosa, 86 prosenttia työllistyi yrityksiin ja loput julkiselle sektorille tai muualle.

– Selvästi suurin ala, joka on työllistänyt Nokiasta lähteneitä, on palveluala. Peräti kaksi kolmasosaa yrityssektorin ex-nokialaisista on löytänyt uuden työpaikan palveluista, ja tärkeimpänä rekrytoijana tässä on ollut ICT-palveluja tuottava ala, kertoo Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.

Työllistyminen vaikeinta Varsinais-Suomessa

Nokian entisten työntekijöiden työttömyysaste laskee ajan kuluessa, mutta tuoreimman tiedon mukaan se on vielä hieman muuta väestöä korkeampi eli 9,6 prosenttia. Tutkimuksessa on näkyvissä alueellisia eroja.

– Tutkimuksen perusteella voi sanoa, että Pohjois-Pohjanmaalla, Uudellamaalla ja Keski-Suomessa ex-nokialaisten työllistyminen on ollut helpompaa kuin Varsinais-Suomessa, Etlan Ali-Yrkkö arvioi.

Tutkimuksessa todetaan, että Salon tilannetta varmastikin selittää paikkakunnan suhteellinen pienuus muihin Nokia-paikkakuntiin verrattuna. Nokia lopetti matkapuhelintehtaansa Salossa vuonna 2012.

Entisten nokialaisten työllistyminen oli todennäköisintä, jos heillä oli koulutusta ja toimihenkilöasema. Yli neljä viidesosaa korkeakoulutetuista ja ylemmistä toimihenkilöistä oli löytänyt uuden työpaikan tuoreimpien tietojen mukaan. Sen sijaan muissa henkilöstöryhmissä vastaava osuus jäi hieman yli 70 prosenttiin.

Miesten todennäköisyys työllistyä oli suurempi kuin naisten. Työllistymisen todennäköisyyttä laski erityisesti ikä. Kaikkein iäkkäimpien eli yli 60-vuotiaiden ryhmässä työllistymisen todennäköisyys on kaikkein alhaisin.

ICT-alan koko palautunut

– Suomi selvisi Nokian romahduksen aiheuttamasta ICT-alan rakennemuutoksesta varsin hyvin, toteaa Jyrki Ali-Yrkkö.

Nokia toimi pitkään Suomen talouden lippulaivana. Yhtiön 1990-luvun jälkipuolen menestys oli osaltaan nostamassa Suomea ylös vuosikymmenen alun lamasta. Nokian 2010-luvulla kohtaamat vaikeudet näkyivät näin myös Suomen kansantaloudessa, ja oleellista yhteiskunnan kannalta onkin, kuinka irtisanotut työntekijät ovat työllistyneet ja löytäneet uuden työpaikan.

– 2010-luvun pudotus oli erittäin jyrkkä, mutta ajan saatossa muut yritykset ja organisaatiot ovat työllistäneet valtaosan Nokiasta lähteneistä. Lisäksi Suomessa toimivat muut ICT-alan yritykset ovat kasvattaneet toimintaansa niin, että ICT-alan koko on palautunut samalle tasolle kuin vuosikymmenen alussa.