Mielipiteet

Puheenvuoro: Hyvä työelämä – kestävämpi hyvinvointiyhteiskunta

Suomalaisessa yhteiskunnassa näkyy monia ilmiöitä, jotka peilaavat maailmanlaajuisia megatrendejä. Sitra on listannut tämän vuoden globaaleiksi muutosilmiöiksi seuraavat kehityssuunnat: luonnon kantokyky murenee, hyvinvoinnin haasteet kasvavat, demokratian kamppailu kovenee, kilpailu digivallasta kiihtyy ja talouden perusta rakoilee.

Megatrendien lisäksi yllätyksenä tulleet maailmanlaajuiset kriisit, koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, näkyvät yhteiskunnassa ja työelämässä monin eri tavoin myös Suomessa.

Suomen on kyettävä hyödyntämään resurssinsa ja ennakoimaan tulevaisuutta, jotta se voi menestyä globaalissa kilpailussa ja maailmanlaajuisissa muutoksissa. Haasteemme piilee Suomen kansantalouden kantokyvyn ylläpitämisessä.

Ylösalaisin pyörähtänyt väestöpyramidi näkyy työvoiman ikääntymisenä ja eläköitymisenä, mikä muuttaa huoltosuhteen entistä haastavammaksi ja lisää nuorten työllistymiseen ja osaamiseen kohdistuvia odotuksia. Myös kansainvälinen rekrytointi on yhä laajemmin tunnistettu keinoksi paikata työvoimapulaa.

Työelämän moninaistuminen voi ilmetä työpaikoilla eri tavoin. Työyhteisöt voivat muodostua monenlaisista työntekijöistä, kuten maahanmuuttajista, eri-ikäisistä ihmisistä sekä henkilöistä, joilla on erilaisia työkykyhaasteita. Etätyön lisääntyminen on yksi viime aikojen isoimmista muutoksista työelämässä. Digitalisaatio mahdollistaa työn tekemisen uusilla tavoilla, mutta samalla on varmistettava, että työntekijät voivat hyvin, ovat motivoituneita ja sitoutuneita työhönsä ja yhteistyö on sujuvaa sekä paikan päällä että etäyhteyksin.

Työpaikka on myös sosiaalinen yhteisö, jossa tapahtuu paljon varsinaisten työtehtävien ja substanssiin keskittyvän osaamisen ohella. Työntekijä tekee jatkuvasti tulkintoja toimintaympäristönsä viesteistä: yhteisön toimintatavoista ja säännöistä sekä omasta asemastaan ja roolistaan yhteisössä.

Johtamisella voidaan vaikuttaa siihen, miten tuottavasti työtä tehdään. Käsite työelämän laadun johtaminen yhdistää sekä työn sisällön että ihmisten johtamisen. Työn organisointi on tärkeää, mutta niin on myös ihmisten johtaminen, kun työ muuttuu yhä enemmän itse- ja yhteisöohjautuvaksi.

Johtajan pitää osata olla vuorovaikutuksessa erilaisten ihmisten kanssa, motivoida heitä, luoda luottamusta ja yhteisöllisyyttä, ottaa erilaiset tarpeet huomioon ja antaa henkilöstölle mahdollisuus osallistua toiminnan kehittämiseen. Tämä mahdollistaa organisaatiossa olevan osaamisen täysimääräisen hyödyntämisen, mikä puolestaan edistää organisaation muutoskyvykkyyttä ja toiminnan tehokkuutta.

Työntekijän motivaatio ja sitoutuminen organisaatioon ja sen tavoitteisiin kasvavat, kun hän kokee psykologista turvallisuutta ja on arvostettu työyhteisössään, mutta työssä toimimiseen vaikuttavat myös yksityiselämä ja henkilökohtaiset ominaisuudet. Työelämän muutos koskettaa sekä julkisia että yksityisiä organisaatioita.

Vaikka resurssit muuten niukkenevat, on henkilöstö organisaation voima. Hyvä ja osaava työyhteisö voi parhaimmillaan tukea organisaation selviytymistä, jos sitä osataan johtaa oikein.

Työelämän laadusta kilpailukykyä ja rekrytointietua (TYLA) -hanke auttoi kainuulaisia pk-yrityksiä tunnistamaan ja kehittämään työelämän laatua ja johtamisosaamista. Hankkeeseen osallistuneet yritykset tunnistivat muutamia työelämän laatuun vaikuttavia tekijöitä, joita he halusivat kehittää omassa yrityksessään. Yksi niistä oli yrityksen sisäinen vuorovaikutus. Sen tarkastelu ja kehittäminen osoittautuivat ratkaiseviksi myös työhyvinvointiin ja töiden sujuvuuteen liittyvissä haasteissa.

Yrityksen menestyksen varmistamiseksi, johtamisvalmiuksiin on kiinnitettävä entistä tarkemmin huomiota yrityksen ja henkilöstön kasvaessa. Hyvä johtaminen tukee yrityksen mainetta hyvänä työpaikkana ja helpottaa myös uusien työntekijöiden löytymistä.

TYLA-hankkeessa toteutettiin webinaarisarja, jossa Työturvallisuuskeskuksen asiantuntijoiden johdatuksella käsiteltiin yritysten työelämän laatuun ja kehittämiseen liittyviä teemoja. Webinaarit ovat katsottavissa Business Kainuu Webinaaritorstai -verkkosivuilla (businesskainuu.fi).

Kirjoittaja Anu Piirainen on projektipäällikkö, TYLA-hanke (1.8.2022-31.10.2023), Kainuun ely-keskus