Mielipiteet

Puheenvuoro: Monitoimijuus Kainuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadinnassa

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on lastensuojelulain (L417/2007) mukainen toimenpideohjelma, jonka tavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen hyvinvointialueilla. Laki velvoittaa kuntia ja tulevia hyvinvointialueita laatimaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman yhteistyössä. Velvoite tehdä yhteistyötä hyvinvointisuunnitelman laadinnassa, ei vielä kuvaa miten sitä kuuluisi tehdä.

Kainuussa suunnitelmaa ei tehdä vain lain velvoittamana, vaan kiinnostuksesta edistää lasten ja nuorten hyvinvointia yhteistyössä.

Kainuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadintamallia kehitettiin eri toimijoiden ja nuorten kanssa monitoimijaisessa yhteistyössä. Moniammatilliseen työhön tarvittava osaamisen vaikutus syntyy yhteistoiminnassa. Useat organisaatiotutkijat ovat todenneet, että työmenetelmien kehittäminen tulee perustua yhteiseen tiedon muodostukseen.

Monitoimijuus on määritelty kehittämisyhteisöissä julkisen, yksityisen, kolmannen sektorin sekä kansalaisten yhteisenä toimintana. Monialainen yhteistyö on lähikäsite monitoimijuudelle. Erona monitoimijuudessa ja monialaisuudessa on se, että monitoimijuudessa edustettuina on ammattialojen lisäksi kolmas sektori ja kansalaiset.

Ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä edistettiin Kainuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadintaa monitoimijaista yhteiskehittämistä hyödyntäen. Hyvinvointisuunnitelman laadinta on itsessään yhteistyöprosessi, jossa tarvitaan enenevissä määrin yhteistä ymmärrystä ja tiedon jakamista. Lasten ja nuorten sekä eri toimijoiden osallisuuden edistäminen valikoitui opinnäytetyössä merkittäväksi yhteiskehittämisen kohteeksi.

Lasten ja nuorten osallisuutta voidaan edistää mahdollistamalla heidän mukaansa ottaminen hyvinvointisuunnitelman laadintaan. Kainuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille 2022–2025 laadittiin opinnäytetyön aikana, ja kainuulaiset nuoret olivat mukana tässä hyvinvointisuunnitelman laadintatyössä.

On tärkeää, että ammattilaisilla, lapsilla ja nuorilla on yhteisiä foorumeita, joissa kohtaaminen tapahtuu aidosti keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Yhtenä merkittävänä osallisuuden vahvistamisen keinona on eri toimijoiden jalkautuminen lasten ja nuorten pariin heidän arkiympäristöihinsä. Päiväkodeissa, kouluissa, oppilaitoksissa tai harrastusten parissa osallisuutta voidaan toteuttaa kysymällä lasten ja nuorten toiveita ja ajatuksia hyvinvointia edistävistä tekijöistä, esimerkiksi ravinnosta, liikunnasta, mielen hyvinvoinnista tai muista toimintaympäristöön liittyvistä asioista.

Osallisuuden toteuttamisessa on mahdollista olla mukana laajasti lasten ja nuorten parissa olevia toimijoita niin sosiaali- ja terveydenhuollon, kuntien, järjestöjen, yhdistysten kuin seurakunnan taholta. Monitoimijaista yhteistyötä edistetään yhdessä osallisuutta toteuttaen.

Opinnäytetyössä nuorten osallisuuden pilotointi toteutettiin kainuulaisella yläkoululla Vaikuta-teemapäivässä, johon osallistui 180 nuorta. Teemapäivän järjestelyissä oli mukana kyseisen koulun nuorisotyö, kunnan nuorisovaltuusto, maakunnallinen nuorisovaltuusto sekä muita yhteistyötahoja.

Vaikuta-teemapäivä on pelillisiä menetelmiä hyödyntävä tapahtumakonsepti, jonka tavoitteena on innostaa ja kannustaa nuoria vaikuttamiseen. Päivän tarkoituksena oli vahvistaa nuorten yhteiskunnallista osallistumista, joka mahdollistaa nuorten ja eri toimijoiden vuorovaikutuksen sekä nuorten ajatusten ja ideoiden keräämisen eri tahojen, kuten kunnan- ja maakunnan päätöksenteon tueksi hyvinvoinnin edistämisessä.

Vaikuta-päivässä nuorilta kysyttiin muun muassa miten he haluaisivat osallistua lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadintaan. Osallisuuden vaihtoehtoja olivat: olla mukana hyvinvointisuunnitelman laadintatyöryhmässä, vastaamalla kyselyihin Wilman kautta, osallistumalla nuorten työpajaan yhdessä ammattilaisten kanssa, osallistumalla Vaikuta -päivään, nuorisovaltuuston kautta, osallistumalla avoimeen keskustelutilaisuuteen tai otakantaa.fi palvelun kautta. Nuorilla oli mahdollisuus valita yksi tai useampi vaihtoehto. Myös vastaamatta jättäminen oli mahdollista. ¨

Vastauksista ilmeni, että nuoret ovat kiinnostuneita osallistumaan hyvinvointisuunnitelman laadintatyöryhmään. Vaihtoehdon oli valinnut 53 prosenttia nuorista.

Nuoret luottavat myös nuorisovaltuuston toimintaan, sillä 42 prosenttia nuorista oli valinnut kyseisen vaihtoehdon nuorten osallisuuden vahvistamiseksi.

Vaikuta-päivä on yksi nuorten valitsemista vaihtoehdoista (31 prosenttia), mutta se ei yksinään riitä osallistamaan nuoria hyvinvointisuunnitelman laadintaan.

Lapsen ja nuoren osallisuudessa on kyse siitä, miten hän voi olla mukana määrittämässä, toteuttamassa ja arvioimassa hänen etunsa turvaamiseksi tehtävää työtä. Mahdollisuus osallisuuteen ja asioiden käsittelyssä mukana oleminen lapselle ja nuorelle merkittävissä yhteisöissä on ratkaisevaa ihmisen identiteetin kehittymisen kannalta. Kyseessä on yksi kasvun ja kehityksen perusedellytyksistä. (Lastensuojelun käsikirja 2022.)

Helena Saaren ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyö on luettavissa Theseus -tietokannassa.

Lähteet:

L 417/2007. Lastensuojelulaki 13.4.2007/417. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/

Lastensuojelun käsikirja. (2022). Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Viitattu 1.9.2022 https://thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja

Mönkkönen, K. & Kekoni, T. (2020). Monitoimijaisuus työntekijän voimavarana ja haasteena. Teoksessa A. Hujala & H. Taskinen (toim.) Uudistuva sosiaali- ja terveysala. (215–240). Tampere: Tampere University Press. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-359-022-9

Mönkkönen, K., Leinonen, L., Arajärvi, M., Hovatta, A-E., Tusa, N. & Salokangas, K. (2019). Teoksessa K., Mönkkönen, T., Kekoni & A., Pehkonen (toim.) Moniammatillinen yhteistyö – Vaikuttava vuorovaikutus sosiaali- ja terveysalalla. (99, 141). Tallinna: Gaudeamus Oy.

Helena Saari, terveydenhoitaja (Yamk-opiskelija) ja toimii perhekeskuskoordinaattorina Kainuun sotessa.

Kirsi Moisanen, YTT, sairaanhoitaja (Yamk) ja toimii Sote Master Schoolin yliopettajana KAMKissa.