Kotimaa

Puolueet vastasivat hallitustunnustelijan kysymyksiin – perussuomalaiset rekrytoisi sotehenkilöstöä Etelä-Euroopasta

Puolueet ovat vastanneet hallitustunnustelija Petteri Orpon (kok.) kysymyksiin. Pitkissä vastauksissa on paljon tuttua puolueiden vaaliohjelmista. Poikkeuksen muodosti keskusta, joka korosti lyhyessä vastauksessaan jälleen sitä, että puolueen paikka on alkavalla vaalikaudella oppositiossa.

Orpo esitti eduskuntaryhmille 24 kohdan listan, jossa oli useita kysymyksiä. Vastaukset piti toimittaa tiistaina kello 12:een mennessä. Vastausten ja niistä käytävien keskustelujen perusteella päätetään, mitkä puolueet etenevät varsinaisiin hallitusneuvotteluihin.

Perussuomalaiset katsoo muun muassa, että työntekijäammatteihin Suomen rajojen ulkopuolelta tulee ensisijaisesti rekrytoida työntekijöitä EU:n sisämarkkinoilta. Puolue ehdottaa, että kohdennettuja rekrytointikampanjoita esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan henkilöstölle voitaisiin suunnata Etelä-Euroopan maihin, joissa on korkea nuorisotyöttömyys.

Kansainvälisessä rekrytoinnissa EU:n ulkopuolelta painopisteen tulee olla korkeakoulutetuissa ammattilaisissa, joita esimerkiksi suomalaiset it-alan yritykset tarvitsevat, perussuomalaiset toteaa vastauksessaan.

Perussuomalaiset toteaa lisäksi muun muassa, että jos korkeakoulujen aloituspaikkoja lisätään, painopisteen on oltava matemaattis-luonnontieteellisillä, teknillisillä ja vastaavilla aloilla.

Perussuomalaiset kertoo myös olevansa valmis sitoutumaan siihen, että seuraava hallitus asettaa julkista taloutta vahvistavien työllisyystoimien tavoitteeksi 100 000 uutta työllistä. Puolueen mielestä ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen on yksi keino kannustaa työnhakuun nykyistä aktiivisemmin.

– Työnteon vastaanoton velvoittavuuden lisääminen täytyy kytkeä matalan osaamistason työperäisen maahanmuuton rajoittamiseen EU:n ulkopuolelta, jotta maassa jo olevien työttömien määrä lähtee selvään laskuun. Näin saadaan taitettua valtion maksamien työttömyysetuisuuksien kasvu, perussuomalaiset vastaa.

Perussuomalaiset kertoo myös yhtyvänsä tavoitteeseen julkisen talouden tasapainottamisesta. Puolue huomioisi kuitenkin suhdanteiden vaihtelun. Sen mielestä tasapainottaminen täytyy tehdä harkiten ja oikean kokoisin toimenpitein ja askelin.

– Olemme valmiita tasapainottamaan taloutta säästämällä kansalaisten kannalta toissijaisista menoista kuten kehitysavusta, maahanmuuttoon liittyvistä kumuloituvista kustannuksista sekä ylimitoitettujen ilmastotoimien aiheuttamista kustannuksista.

Perussuomalaiset esittää hallitukseen menolle kolme kynnyskysymystä. Se toistaa, ettei lähde hallitukseen, joka ei rajoita tuntuvasti Euroopan ulkopuolelta tulevaa, puolueen haitallisena pitämää maahanmuuttoa.

Perussuomalaiset edellyttää myös muun muassa, että hallitus vahvistaa kansalaisten ostovoimaa sekä noudattaa eduskunnan yhteisesti sopimaa kantaa siitä, että Suomi ei hyväksy eikä edistä EU:n uutta yhteisvelkaa ja tulonsiirtopaketteja.

Keskusta puolestaan vastasi kysymyksiin alle sivun mittaisella tekstillä. Keskusta toistaa vastauksessaan, että puolueen paikka on oppositiossa.

Keskusta sanoo vastauksessaan, että puolueen tulos eduskuntavaaleissa on puolueen heikoin itsenäisen Suomen aikana. Puolue sanoo aikovansa toimia eduskunnassa itsenäisesti keskustalaisten arvojen ja tavoitteiden puolesta.

Keskustaa lukuun ottamatta puolueet ovat vastanneet Orpon kysymyksiin kohta kohdalta. Keskusta ei käytännössä edes vastaa kysymyksiin.

– Nyt alkava hallituksen kokoaminen on hallitustunnustelijan vastuu ja vaalivoittajien oikeus ja velvollisuus. Tunnustelijan tehtävä on arvioida, miltä pohjalta ja millaisella ohjelmalla hallitus muodostetaan. Vaalituloksen pohjalta Suomeen saadaan enemmistöhallitus kokoon useammallakin eri tavalla ilman keskustaa, puolueen vastauksessa linjataan.

SDP pitkälti toisti vastauksissaan puolueen vaaliohjelmassa esiin tuotuja asioita. SDP vastasi kysymykseen kynnyskysymyksistään siten, että SDP on valmis osallistumaan hallitukseen, joka ei leikkaa hyvinvointivaltion perustehtävistä, kuten sosiaali- ja terveyspalveluista, koulutuksesta ja sosiaaliturvasta. Lisäksi SDP toisti, että se on valmis osallistumaan hallitukseen, joka edistää sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävää politiikkaa.

– Tämä tarkoittaa myös sitoutumista ihmisarvon kunnioitukseen sekä kunnianhimoiseen ilmastopolitiikkaan, SDP:n vastauksessa sanotaan.

Yksi kokoomuksen kysymyskohdista koski maan sisäistä turvallisuutta ja oikeusvaltiota. Samassa yhteydessä kysyttiin oikeusjärjestelmän ja poliisin toimintakyvyn resurssien varmistamisesta ja jengirikollisuuden torjunnasta. SDP toi kohdassa esiin myös median tilanteen.

– SDP katsoo, että oikeusvaltion ja demokratian toteutumisen kannalta on keskeistä, että Yleisradion ja riippumattoman median toimintaedellytykset turvataan. Puolueettoman tiedonvälityksen varmistamiseksi Yleisradion valvonnan tulee jatkossakin olla parlamentaariseen toimintaperiaatteeseen nojaavaa, SDP:n vastauksessa sanotaan.

RKP puolestaan vastustaa ruotsin kielen aseman heikentämistä. Puolue myös peräänkuuluttaa kansainvälisten sopimusten, perus- ja ihmisoikeuksien ja ihmisarvojen kunnioittamista sekä pitkän linjan EU-politiikan jatkamista. RKP myös vaatii, että Suomi pitäytyy ilmastotavoitteessaan olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

– RKP:n osallistuminen uuteen hallitukseen ratkaistaan hallitusohjelmakokonaisuuden perusteella, RKP linjaa.

Ilmastotavoitteesta pitää kiinni myös vihreät. Sen ohella puolue vaatii vahvan luontolain säätämistä.

Puolue vastustaa myös opintorahan, kaikkien köyhimpien suomalaisten toimeentulon sekä koulutuksen ja kulttuurin rahoituksen leikkaamista. Puolue kieltäytyy osallistumasta hallitukseen, joka edistää Suomen eristäytymistä kansainvälisestä yhteistyöstä.

Vasemmistoliitto kertoo osallistuvansa vain sellaiseen hallitukseen, joka muun muassa ei heikennä perusturvaa, säilyttää suomalaisen koulutuksen maksuttomuuden ja tekee ihmisoikeusperustaista politiikkaa. Puolue haluaa jatkossakin kieltää ydinräjähteiden tuonnin ja varastoinnin Suomen maaperällä.

Kristillisdemokraatit ilmoitti, että sillä ei ole kynnyskysymyksiä. Liike Nytin kynnyskysymyksiin kuuluvat valtion talouden sopeuttaminen ja yrityksiä tukeva kasvupolitiikka.