Kotimaa

Puolustusvoimat palkkaa lisää työntekijöitä vakoilun torjuntaan – tämän alan osaajille on erityisen kova tarve

Laiton tiedustelu eli vakoilu tapahtuu aiempaa useammin tietoverkkojen kautta. Niissä liikutellaan myös yhteiskunnan kannalta kriittisen tärkeää tietoa. Puolustusvoimat varautuu kasvavaan verkkovakoilun riskiin palkkaamalla kuluvan vuoden aikana uusia kyberalan osaajia. Puolustusvoimat ja suojelupoliisi saivat kesällä 2019 voimaan astuneiden tiedustelulakien ansiosta lisää toimivaltuuksia turvallisuusuhkien torjuntaan.

Puolustusvoimat varautuu kasvaneeseen kybervakoilun riskiin palkkaamalla tämän vuoden kuluessa lisää kyberalan osaajia. Yhteiskuntien digitalisoituessa aiempaa suurempi osa laittomasta tiedustelusta tapahtuu verkkojen kautta.

– Avaamme vuoden loppupuolella useampia uusia tehtäviä hakuun, kertoo vuodenvaihteessa Puolustusvoimien tiedustelupäällikkönä aloittanut kontra-amiraali Juha Vauhkonen .

Vauhkonen ei avaa uusien tehtävien tarkkaa määrää.

– Meillä on selkeä suunnitelma kehittää kyberosaamista maanpuolustuksen lähtökohdista ja näkisin, että myös sotilastiedustelulakiin liittyvät kyberalan tehtävät ovat kiinnostavia. Menemme rekrytoinnissa osaamiskärjellä emmekä erottele henkilöitä sotilas- tai siviilitaustan perusteella. Ei kuitenkaan riitä, että Puolustusvoimat suojaa vain omaa verkkoaan. Tehokas kyberpuolustus ja suojaaminen edellyttävät viranomaisten tehokasta yhteistyötä kriittisen infrastruktuurin ja muun valtionhallinnon suhteen.

Sotilastiedustelulailla Vauhkonen viittaa kesällä 2019 voimaan astuneeseen lakipakettiin, joka toi lisävaltuuksia sekä siviili- että sotilastiedustelulle. Siviilitiedustelusta vastaa suojelupoliisi ja sotilastiedustelusta Pääesikunnan tiedusteluosasto ja Puolustusvoimien tiedustelulaitos, jonka toimintaa tiedustelupäällikkö Vauhkonen ohjaa.

Myös suojelupoliisi on viime vuosina palkannut verkko-osaajia, ja sen henkilöstöstä aiempaa isompi osa on siviilitaustaisia. Valtioon kohdistuvat kyberuhat ovat viimeksi olleet esillä eduskuntaan loppusyksystä tehdyn tietomurron vuoksi.

Neuvottelut dataseulonnan resursseista käynnissä

Sotilastiedustelulain tuomat lisävaltuudet ovat Vauhkosen mukaan osoittautuneet tarpeellisiksi. Operatiivisista syistä hän ei erittele niiden hyödyntämistä tarkemmin.

– On selvää, että lait ovat parantaneet tiedonhankintaedellytyksiä ja antaneet työkaluja reagoida valtiollisiin uhkiin keskeisimpänä mahdollisuus tietoliikenteen tiedusteluun, koska se on antanut meille paremman näkymän tietoverkkoihin.

Käytännössä kyse on tietoliikennekaapeleissa liikkuvan datan seulomisesta. Puolustusvoimat hoitaa teknisen seulonnan myös suojelupoliisin tarpeisiin.

– Kyse on meille lakisääteisestä tehtävästä. Kun tällainen velvoite on, pitäisi kyetä myös osoittamaan siihen riittävät resurssit. Tämä työ on nyt käynnissä. Vastuuministeriöt eli sisäministeriö ja puolustusministeriö neuvottelevat, miten tämä toteutetaan, Vauhkonen kertoo.

Lisämahdollisuuksia tiedustelun torjuntaan toi myös 2020 alussa voimaan tullut laki, joka antoi puolustushallinnolle mahdollisuuden estää EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevan ostajan kiinteistö- tai maakauppa, jos sen katsotaan voivan johtaa strategisten tietojen päätymiseen vääriin käsiin. Puolustusvoimat antaa pyynnöstä asiantuntijalausuntoja.

– Olemme tällaisia lausuntoja antaneet, mutta lukumäärää emme kerro. Lausunnoissa kiinnitämme huomiota kaupan kohteena olevan kiinteistön sijaintiin ja käyttötarkoitukseen. Lupaprosessi antaa valtiolle tarvittaessa mahdollisuuden puuttua sellaiseen kiinteistöhankintaan, jonka voidaan katsoa vaarantavan kansallista turvallisuutta, Vauhkonen selvittää.

Valtio sai samassa lakipaketissa etuosto- ja lunastusoikeuden kriittisiksi katsomiinsa kohteisiin.

EU:n osalta strategista kärsivällisyyttä

Ennen tiedustelupäälliköksi siirtymistään Vauhkonen toimi Suomen sotilasedustajana EU:ssa ja Natossa. Hän sanoo päässeensä seuraamaan aitiopaikalta turvallisuuspolitiikan kehitystä unionin globaalistrategian julkaisemisen jälkeen kesällä 2016.

– Turvallisuuspolitiikka on päässyt samalle orrelle politiikan muiden osa-alueiden kanssa. Suomella on asioissa vaikuttamisen paikka. Äänemme kuuluu, jos niin haluamme, koska päätöksenteko EU:ssa perustuu konsensukseen.

EU ei ole solidaarisuuslausekkeestaan huolimatta turvallisuuspolitiikassa samanlainen toimija kuin Nato konkreettisine turvatakuineen.

– EU:ssa on nyt positiivista "pöhinää" esimerkiksi niin sanotun strategisen kompassin ja pysyvän rakenteellisen yhteistyön osalta toiminnallisissa ja puolustushankkeisiin liittyvissä asioissa. Peräänkuuluttaisin strategista kärsivällisyyttä.

Vauhkonen muistuttaa, että monet EU-maista ovat myös Naton jäseniä.

– Haasteina ovat työnjako ja päällekkäisyyksien välttäminen.