Koti-Kajaani
Valtuustosta viisaita: Oletko päättäjäainesta?
Lienee kaikille melko selvää, että Kainuun Soten ja myös kuntien talous on melko huonolla tolalla. Talouden koko maakunnassa oltua pitkään supistumiskierteessä, sopeutuminen pieneneviin tuloihin on ollut kunnissa vaikeaa. Tulossa olevat kuntavaalit ja korona-aika näyttää tekevän viimeisenkin esteen pidemmällä tähtäimellä välttämättömien päätösten tekoon.
Korona-aika on antanut myös maan hallitukselle suojabunkkerin jakaa löysää rahaa - osin välttämättömästi – ja myös kunnille, mutta samalla Marinin hallitus on päättänyt myös uusista pysyvistä menoista, vaikka se ei ole halunnut eikä kyennyt tekemään sellaisia päätöksiä, jotka turvaisivat nyt Suomen ottamien lainojen takaisin maksun sekä tulevan talouskasvun, jolla rahoitettaisiin nuo uudet menot. No, kunnat saavat taas maksaa.
Kajaanin energiaomistuksen myynnistä saamat tulot piti säästää kehittämishankkeisiin tai vain korkotulojen käyttöön, mutta jo nyt 20 miljoonaa eroa, kymmenesosa, on tuhlattu syömävelkaan ja sama suunta jatkuu alijäämäiseksi mitoitetuilla budjeteilla. Kainuun Sotelle säästöjen tekeminen erikoissairaanhoidosta näyttää olevan yhtä lailla mahdotonta.
Kun Kainuun hallintokokeilu reilu kymmenen vuotta sitten käynnistyi, luotiin - lähinnä median avulla – kuva, että "leveämmät hartiat ja yhtenäiset hoitoketjut" tekevät elämän helpoksi. Koko muu Suomi näyttää nyt uskovan sote-uudistuksessa edelleen samaan, mutta meillä nyt viimeistään tuo on osoittautunut tyhjäksi kulissiksi. Hallintokokeilun aloittaessa Kuhmon aloittamat palkankorotukset hallintokokeilun piikkiin – 10 miljoonaa euroa – on yhä maksamatta. Yhdellä päätöksellä ambulanssitoiminnan muuttamiseksi tehtiin 1,5 miljoonan euron vuosittaiset lisämenot. Omalääkäritoiminta lopetettiin muka parannuksena palveluihin. Lääkäripula repesi heti hallintokokeilun aluksi kohtuullisesta kahdeksasta prosentista maan huonoimmaksi yli 30 prosenttiin ja siellä se on pysynyt.
Sotessa nyt tehdyt uudet säästöehdotukset kohdistuvat suurelta osin vain perusterveydenhuoltoon. Adresseja on taas kerätty, mutta nälkälakot ja mielenosoituksetkaan eivät silloin hallintokokeilun alussa auttaneet.
Julkisen keskustelun perusteella näyttää siltä, että vain Puolangalla, joka jäi perusterveydenhuollon osalta Soten ulkopuolelle, ollaan tyytyväisiä palveluihin. Tämäkin pitäisi olla vahva osoitus, että lähi- ja peruspalvelut pitäisi jättää lähi- ja kuntademokratian päätettäväksi. Näin on muun muassa Ruotsissa, vaikka siellä terveyskeskuslääkärit saavat palkkansa maakuntahallinnolta. Kuntademokratia on pystynyt meillä hyvin sopeuttamaan esimerkiksi kouluverkkoa.
Mihin tulevat kunnanvaltuutetut, jotka nyt rohkenevat ja innostuvat asettua ehdolle, joutuvat, kun koronan jälkeinen karu julkisen talouden arki koittaa! Yhteisten asioiden hoitaminen voi olla antoisaa, – ja on se ainakin tärkeää - mutta miten vaikeammat päätökset sitten syntyvät, kun kukaan ei halua eikä osaa nyt ennakkoon niistä keskustella. Siinä on pohtimista ennenkuin – ja jos - asettaa itsensä likoon.
Ei ole oikein, että osa valtuustosta haluaa ottaa vastuuta vain lisämenojen esittämisestä jättäen vaikeampien päätösten teon valtuuston toiselle puolelle.
Kirjoittaja on Kajaanin kaupunginvaltuutettu.