Hyvinvointi

Yli nelikiloista vauvaa pidetään isona, mutta alatiesynnytys onnistuu yleensä hyvin – Näin vauvan kokoa arvioidaan

Satu Kotirannan kokemukset yli nelikiloisten vauvojen synnyttämisestä ovat pääosin positiiviset. Hyvä valmistautuminen ja luotto omaan kehoon auttoivat. Vauvalle koon takia tehty verensokeriseuranta sen sijaan yllätti.

Satu Kotirannan esikoinen painoi syntyessään 4,3 kiloa ja elokuussa syntynyt kuopus liki 4,8 kiloa. Toisella kierroksella painoarvio ei kuitenkaan juuri jännittänyt.

Suomalaisen ICD10-luokituksen mukaan "poikkeavan suurikokoinen vastasyntynyt" -diagnoosi annetaan, jos syntymäpaino on vähintään 4 500 grammaa.

– Esikoisen kohdalla jännitin yli neljän kilon syntymäpainoarviota, koska se tuntui paljolta enkä osannut odottaa synnytykseltä mitään. Kuopuksen kohdalla osasin kuitenkin jo luottaa kehooni synnytyksessä.

– Olen yli 180 senttimetriä pitkä ja mieheni lähes kaksimetrinen, joten en tiedä voisiko geeneillämme kauhean pieniä vauvoja saada, Kotiranta hymähtää.

On normaalia, että vauvan koko mietityttää odottajia, ja tieto tai epäily isokokoisesta sikiöstä voi jännittää. Yleensä jännitystä luo se, mahtuuko lapsi syntymään tai tuleeko synnytyksestä vaikea.

Kotiranta kertoo, että oli itsekin kiinnostunut syntymäkoosta raskauden aikana.

– Selvitin odotusaikana, minkä kokoinen vauva olin itse ollut ja miten äitini synnytykset ovat menneet. Synnyin kuukauden etukäteen ja olin pieni, juuri ja juuri kolmekiloinen vastasyntynyt. Äidin synnytykset ovat menneet hyvin ripeästi, mutta näin ei harmi kyllä käynyt oman esikoiseni kohdalla.

Ensimmäinen synnytys kesti 28 ja toinen 4 tuntia

Kotirannan oli vaikea kuvitella synnytystä tai valmistautua siihen ensimmäisellä kerralla. Kun normaalissa neuvolaseurannassa kerrottiin esikoisen syntymäpainoarvioksi yli neljä kiloa, tieto alkoi jännittää – varsinkin mitä pidemmälle raskausviikot vierivät.

– Muistan hermostuneeni asiasta, kun laskettu aika meni. Yliaikaiskontrollissa painoarvion kerrottiin edelleen olevan sama ja lisättiin, kuinka paljon painoa ehtii tulla lisää joka päivä ennen synnytystä.

– Käynnistyssuunnitelma tehtiin viikolle 41+0, mutta synnytys käynnistyikin itsestään, Kotiranta muistelee.

Esikoinen syntyi raskausviikolla 40+4. Vaikka Kotirannalla ei ollut erityisiä odotuksia synnytyksestä, hän ei osannut odottaa, miten kipeä se voisi olla, epiduraalipuudutuksesta huolimatta. Ja pitkä: 28 tuntia.

– Mitään pahaa ei sattunut ja vauva syntyi toivotusti alateitse, mutta ei se ensimmäinen kokemus kauhean mukava ollut. Ponnistusvaihe oli tavallaan helpoin osuus, vaikka kestikin lähes tunnin ja vauva oli virhetarjonnassa.

– Oli kuitenkin kiirettä, ja olisin kaivannut hoitohenkilökunnalta enemmän apua.

”Toisella kerralla tiesin, että kehoni pystyy”

Seuraavaan synnytykseen kolme vuotta myöhemmin Kotiranta halusi valmistautua paremmin. Hän kävi sekä yksityisessä synnytysvalmennuksessa että hypnosynnytys-kurssilla, jolla opetettiin mielen ja kehon rentoutustekniikoita.

Joogaa ohjaavalle Kotirannalle mielenhallinnan harjoitukset olivat tosin jo tuttuja.

– Tiesin toisella kerralla, että kehoni pystyy synnyttämään yli nelikiloisen vauvan, joten pystyin olemaan rennommin. Kokemus oli kaikkiaan parempi, koska tiesin, miten kehoni käyttäytyy ja olin valmistautunut enemmän.

Kuopuksen synnytys oli ohi vain neljässä tunnissa. Vaikka hengitysharjoitukset ja mielenhallinta eivät poistaneet synnytyskipuja, Kotiranta pystyi noudattamaan synnytyssuunnitelmaansa.

– Epiduraali aiheutti esikoisen synnytyksen kohdalla lisää tuskaa, joten halusin tällä kerralla muita kivunlievitysmenetelmiä. Näin tapahtui. Onnekseni kätilö perehtyi toiveisiini ja kunnioitti niitä, vaikkei hänellä siinä luppoaikaa ollut.

Kotiranta kiittää kätilöä siitä, että tämä oli aina ikään kuin askeleen edellä ja osasi ehdottaa sopivaan aikaan eri asioita, kuten spinaalipuudutusta. Myös mies oli konkreettisesti enemmän apuna opeteltuaan akupainantaa supistuskipujen helpottamiseksi.

Ponnistusvaihe kesti jälleen lähes tunnin, ja vauva vaati lopuksi hieman avustusta tullakseen maailmaan.

– Sain ponnistella ilman kipuja, koska spinaalipuudutus oli laitettu kreivin aikaan. Olisin jaksanut kauemminkin, mutta kuopus oli hetkellisesti jumissa synnytyskanavassa ja sykkeet laskivat, joten tarvittiin imukuppiavustusta.

– 4 750 gramman painoisen vauvan hartioita piti vielä avustaa kahden kätilön voimin, mutta siinä vaiheessa oli jo ihan kivakin saada apua.

Vauvat ovat kuitenkin pieniä

”Hyvänkokoinen vauva!” oli tavallinen kommentti hoitohenkilökunnan suusta Kotirannan molempien lasten syntyessä ja vauva-aikana.

Muuten yli neljän kilon syntymäpainoa ei ole kommentoitu, eikä se poikkeuksellinen Suomessa olekaan, vaikka keskiarvopaino on noin 3,5 kiloa. Vuonna 2023 tytöt painoivat keskimäärin 3 436 grammaa ja pojat 3 552 grammaa.

– Kun lähipiiri on saapunut katsomaan vauvoja, kaikki ovat sanoneet heitä kuitenkin pieniksi ja söpöiksi.

Kotiranta sai raskausaikanakin kuulla kommentteja vatsansa koosta lähinnä sen pienuuden takia.

– Raskausvatsani ovat näyttäneet muista pieniltä. Varmaan siksi, että olen pitkä ja pitkäselkäinen, joten keskivartalolla on ollut tilaa.

– Negatiivisia kommentteja ei ole sanottu, mutta ei se pienen vatsan päivittelykään ole hauskaa siinä kohtaa, kun itsestä tuntuu isolta ja tukalalta, Kotiranta huomauttaa.

Hän kertoo vertailtuaan kuvia, että esikoisesta vatsa oli pienempi kuin kuopuksesta.

Painosta johtuvia yllätyksiä

Yli 4,5-kiloisille vastasyntyneille tehdään aluksi verensokeriseurantaa.

Raskausdiabetes voi vaikuttaa vauvan tavallista suurempaan kokoon, mutta Kotirannalla ei ollut sitä kummallakaan kerralla. Hänelle tuli siksi yllätyksenä, että vauvan verensokeria piti mittailla.

– Ymmärrän seurannan tarkoituksen. Kuitenkin se harmitti, että vauvaa piti pistellä, kun tämän vointi oli virkeä ja imetys käynnistyi hyvin, Kotiranta harmittelee.

Vanhemmille myös mainittiin, ettei potilashotelliin välttämättä pääsisi painokriteerien takia. Niihin vaikuttaa vastasyntyneen painon ja pituuden suhde. Onneksi toive sinne pääsystä kuitenkin toteutui.

– Meille oli tärkeää päästä potilashotelliin tutustumaan vauvaan ihan omassa rauhassa. Olen lastensairaanhoitaja ja hoitanut paljon vauvoja sairaalassa. Pääsimme potilashotelliin esikoisenkin kanssa, kun meillä ei ollut varsinaisesti tarvetta perushoidon harjoitteluun.

Pääosin positiivisten synnytyskokemusten jälkeen Kotirannalle on normalisoitunut se, että vastasyntyneet voivat olla yli nelikiloisia – eikä siinä ole mitään ihmeellistä.

– Vauvojen kokoarvio ei aiheuttanut koskaan kuitenkaan pelkoa. Mieheni puolella vauvat ovat olleet isoja, ja ymmärrän sen olevan luonnollinen asia eikä mitenkään poikkeuksellista.

– Toivoisin kuitenkin hyvinvointialueiden panostavan vielä siihen, että synnytyskokemukseen luodaan luottamusta jo raskausaikana, Kotiranta sanoo.

Synnytykseen vaikuttaa moni asia vauvan koon lisäksi

Vauvan koon arvuuttelu tai jännittäminen raskausaikana on hyvin normaalia.

Ultraäänitutkimuksessa annetut painoarviot ovat yleensä hyvin tarkkoja – heittoa on keskimäärin +/- 10 prosenttia. Isojen sikiöiden kohdalla vielä 15 prosentin heitto on mahdollinen.

Vaikka painoarvion antaminen on yleistä, ei kaikille odottajille välttämättä tehdä sitä. Oli painoarviota tiedossa tai ei, vauvan kokoon liittyvästä jännityksestä kannattaa jutella neuvolassa.

– Jos vauvan koko pelottaa, neuvolasta toivotaan lähetettä äitiyspoliklinikalle, missä synnytystä voidaan miettiä yhdessä odottajan kanssa, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Tiina Vilmi-Kerälä kertoo.

– Synnytystapa-arvioon vaikuttavat odottajan synnyttäneisyys, eli onko ensisynnyttäjä vai uudelleensynnyttäjä ja miten aiemmat synnytykset ovat menneet, ja onko esimerkiksi raskausdiabetesta.

On mahdollista, että synnytys käynnistetään sikiön koon vuoksi. Tähän tarvitaan kuitenkin lääketieteellinen indikaatio eli syy tai tarve.

Yleensä taustalla on jonkinlainen hankala aiempi synnytyskokemus, eli kyseessä on useimmiten uudelleensynnyttäjä. Vauvan koko on aina suhteutettava äidin kokoon.

– Pienikokoiselle äidille alle nelikiloinenkin vauva saattaa olla liian kookas. Synnytyksessä pelkästään koko ei kuitenkaan määritä sitä, syntyykö vauva alateitse. Siihen vaikuttavat myös muun muassa sikiön tarjonta ja supistukset, kätilö Petra Viitanen huomauttaa.

Suurin osa yli nelikiloisista syntyy ongelmitta

Vilmi-Kerälä kertoo, että jos on tiedossa tai epäillään syntyvän lapsen olevan isokokoinen, kokoon pyritään varautumaan synnytyssalissa.

– Synnyttäjän toivotaan ponnistavan niin sanotussa poikkipöydässä, mikä antaa kätilölle mahdollisimman hyvän tilan auttaa lapsi ulos. Tällöin myös lantion asennolla saadaan syntyvälle lapselle mahdollisimman paljon tilaa synnytyskanavaan.

Suurin osa odottajista pystyy synnyttämään neljän kilon vauvan ongelmitta. Kaikille tai kaikissa tilanteissa se ei kuitenkaan ole fyysisesti mahdollista.

Absoluuttinen vastasyntyneen syntymäpaino ei huomioi raskauden kestoa. Siksi vastasyntyneen koon arviossa käytetään niin sanottua suhteellista painoa.

– Raskauden kestoon nähden suurikokoisen vastasyntyneen suhteellinen paino on yli 2 SD keskiarvoon verrattuna, kun huomioidaan raskauden kesto ja sukupuoli. Tyttöjen syntymäpaino on keskimäärin 100 grammaa pienempi kuin poikien, Vilmi-Kerälä kertoo.

SD on kasvukäyrästön keskihajontaluku. Positiivinen luku tarkoittaa, että lapsi on keskimäärin ikätovereitaan suurempi, ja miinusmerkkinen luku kertoo keskimäärin pienemmästä koosta.

Luonto on ajatellut, että raskaus kestää viikkoon 40, jolloin vauvat ovat valmiita syntymään. Suurin osa synnytyksistä tapahtuu raskausviikoilla 38–42.

– Tällöin äidin keho on valmis "luopumaan" vauvasta ja vauva on kehittynyt riittävästi. Yliaikaiset vauvat ovat pääsääntöisesti valmiita tähän maailmaan, Viitanen toteaa.