Mielipiteet

Ylilääkäreiden kannanotto Kainuun hyvinvointialueen organisaatiomuutoksiin: henkilöstöä on kuultu, mutta ei kuunneltu – "tapa on Kainuun soten kannalta vakavasti haitallinen"

Kainuun soten ylilääkäreinä haluamme tuoda esille kantamme tulevan hyvinvointialueen suunniteltuun organisaatiorakenteeseen ja johtamisen valmisteluun mielipidekirjoituksen kautta, koska organisaation sisällä lääkäreiden näkemykset eivät toistuvista yrityksistämme huolimatta ole tulleet kuulluiksi.

Kainuun hyvinvointialuevalmistelua on tehty ja tehdään kiireellä. Terveyden ja sairaanhoidon tulosalueen osalta nykyistä johtoa ja henkilöstöä on kuultu, mutta ei kuunneltu. Se, että suuria muutoksia tehtäessä henkilöstö otettaisiin aidosti ja avoimesti muutoksen suunnitteluun mukaan, vaikuttaa olevan alueellamme vieras toimintatapa.

Organisaatiomuutosta ollaan tekemässä säästösyistä. Organisaatiomalli sinällänsä ei tuo säästöjä, mutta sen vaikutus toimintamalleihin tuo. Ongelmana näyttäisi kuitenkin olevan se, ettei malteta odottaa edellisen organisaatiomuutoksen tuomia integroituneita toimintamalleja ja niiden vaikutuksia palvelutuotantoon ja potilaiden hoidon laatuun.

Olemme yhdessä hyvinvointialueen suunnittelijoiden kanssa hyvin tietoisia siitä, että Kainuun terveydenhuollon haasteet ovat moninaiset ja vaikeat. Tunnettuja tosiasioita ovat niin väestön väheneminen ja ikääntyminen, sen korkea sairastavuus ja palvelutarpeen kasvu, pitkät etäisyydet kuin palvelutuotannon järjestämisen vaikeudet henkilöstöpulan, kiristyvän talouden ja entistä tiukemman lainsäädännön myötä.

Väitämme kuitenkin, että suunnittelijoiden tilannekuva toiminnasta, sen johtamisen kehittämistarpeista, organisaation työnantajakuvan uskottavuus- ja houkuttavuustekijöistä on ilmeisen riittämätön, mikä heijastuu tulevan hyvinvointialueen organisaatiorakenteen ja johtamisen suunnitteluun tavalla, joka on Kainuun soten ja hyvinvointialueen kannalta vakavasti haitallinen.

Viimeisen kahden vuoden aikana koronapandemia kuritti Kainuuta muun Suomen tavoin. Kulunut kaksi vuotta on eletty poikkeuksellista aikaa, missä tehtyä työtä ei ole määritelty tehokkuuden tai vaikuttavuuden mukaan vaan on yksinkertaisesti yritetty pitää välttämätön toiminta käynnissä.

Hyvinvointialueen suunnittelukanslia on tunnistanut Kainuun hyvinvointialueen ongelmat: päätöksen tekoa vaikeuttanut luottamuspula ja epäyhtenäinen tilannekuva, liiallinen vastakkainasettelu maakunnallisen ajattelun sijaan, riittämätön suunnitelmien toimeenpanokyky sekä riittämättömästi realisoitunut integraation mahdollisuus. Esimiehille on tuotu varsin selkeästi esille, että "huonoa johtamista ei saa olla".

Ylilääkäreinä katsomme, että suunnittelukanslia ei kuitenkaan ole hyvinvointialueen valmistelussa noudattanut omaa linjaustaan, vaan että lääkäriesimiehet ja heidän näkemyksensä toiminnan johtamisesta ja tarkoituksenmukaisesta organisaatiorakenteesta on toistuvasti ohitettu.

Suunnitteluorganisaation päinvastaisista väitteistä huolimatta integraatio on Kainuussa monilta osin pidemmällä kuin muilla alueilla. Sitä on kuitenkin edelleen mahdollista syventää. Yksi keskeinen hidaste integraatiolle on ollut perusterveydenhuollon pitkittynyt kriisi ja alueen vaikea lääkärivaje. Näiden voittamiseksi tehdään tällä hetkellä aktiivisesti työtä, sillä ilman toimivaa perusterveydenhuoltoa erikoissairaanhoidollakaan ei ole toimintaedellytyksiä.

Muutosta perustellaan sillä, että on tarpeen lisätä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä integraatiota. Erikoissairaanhoidon osalta nykyinen organisaatiorakenne on vain noin 1,5-vuotias. Tuohon ajanjaksoon mahtuu pitkä koronakriisi ja useiden keskeisten johtajien vaihtumisia. Monista toimijoista riippumattomista syistä toiminta ei ole vielä ehtinyt vakiintua. Ylilääkäreiden näkemys kuitenkin on, että perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä on täysin mahdollista tiivistää ilman nykyiseen organisaatiorakenteeseen tehtäviä muutoksia.

Lain mukaan lääkäri vastaa toiminnasta. Niin nykyisessä kuin hyvinvointialueelle esitetyssä organisaatiorakenteessa on epäselvää, kuka missäkin tilanteessa on toiminnasta vastaava lääkäri ja millä toimivaltuuksilla hän voi tehtäväänsä todellisuudessa hoitaa. Valta ja vastuu eivät kohtaa.

Organisaatiomuutoksessa kaavailtu esimiesten uudelleenhakeminen on iso prosessi, joka halvaannuttaa toiminnan ja kehitystyön pitkäksi aikaa ennen hakuja ja niiden jälkeen. Siihen ei Kainuun sotella ole varaa. Useat ylilääkärit ovat ilmaisseet, että toteutuessaan esitetty malli muuttaa heidän työskentely- ja toimintaolosuhteitaan siten, etteivät he voi enää sitoutua virkatyöhönsä.

Mikäli ylilääkäreitä päätyy muutoksen takia irtisanoutumaan, Kainuun mainehaitta kasvaa ja virkalääkäreiden saatavuus heikkenee entisestään. Myös uskottavuus erikoislääkärikoulutuksen tarjoajana menetetään, ja virkalääkäreiden saatavuus heikentyy edelleen. Kustannukset karkaavat, kun vielä nykyistäkin suurempi osa lääkärityöstä joudutaan hankkimaan ostopalveluna.

Hyvinvointialuevalmistelua on tehty virkamiesorganisaation osalta suurella kiireellä erityisesti ulkopuolisia asiantuntijoita kuunnellen antamatta arvoa omalle asiantuntemuksellemme.

Hyvä työ, mitä on tehty ja paraikaa tehdään pandemiankin rauhoituttua, ei tule näkyväksi, kun jo uutta mallia kaavaillaan. Perusta tulisi saattaa kuntoon ja arvioitava, mikä todella on mahdollista Kainuussa pitäen huolta siitä, ettei mikään malli saa olla esteenä rekrytoinneillemme tai aiheuttaa henkilöstömme joukkopakoja.

Pidämme tärkeänä ja ehdottomana, että tulosalueemme ja vastuualueidemme nykyjohdon ja lääkärikunnan mielipiteet on huomioitava organisaatiomallin suunnittelun edetessä. Emme suostu siihen, että sovitut asiat eivät pidä.

Terveyden ja sairaanhoidon tulosalueen johdolle ja koko henkilöstöllemme on tärkeää vastuussa olevien viranhaltijoiden välinen luottamus sekä ammattitaidon ja arviointikyvyn arvostaminen. Tätä näyttää suunnittelutoimielimeltä puuttuvan.

Susanna Halonen

terveysjohtaja

Ritva Kanervo

johtajaylilääkäri

Lea Käsmä-Ronkainen

terveyskeskuspalveluiden ylilääkäri

Ulla Moilanen

sisätautien ylilääkäri

Ansa Kilponen

kirurgian ylilääkäri

Jouko Kotimäki

korva-, nenä- ja kurkkutautien ylilääkäri

Marja-Riitta Väisänen

patologian ylilääkäri

Elsa Nylund

keuhkosairauksien ylilääkäri

Jaana Alakortes

lastenpsykiatrian yksikön ylilääkäri

Satu Knuuti

kuntoutusylilääkäri

Jukka Juvonen

osastonylilääkäri

Ville Keränen

anestesiologian erikoislääkäri, luottamusmies

Mervi Niemelä

geriatrian ylilääkäri

Thomas Riess

anestesiologian ylilääkäri