Ulkomaat

Venezuelassa järjestetään sunnuntaina parlamenttivaalit, joihin oppositio ei osallistu – kokosimme yhteen, mitä kahden presidentin valtion demokratian rippeistä tulee tietää ennen äänestystä

Putositko kärryiltä, mitä hyperinflaation ja poliittisen kriisin riivaamassa Venezuelassa tapahtuu? Lue jutustamme, kuinka maassa päädyttiin tilanteeseen, jossa oppositio ei suostu osallistumaan parlamenttivaaleihin.

Venezuelan viimeisen demokraattisena pidetyn poliittisen elimen tulevaisuus on sunnuntaina vaakalaudalla. Maassa äänestetään 6. joulukuuta kansalliskokouksen (Asamblea Nacional) eli maan parlamentin 227 jäsenestä.

Uuden kansalliskokouksen on määrä aloittaa kautensa 5. tammikuuta 2021.

Taustalla poliittinen kriisi

Venezuelan syvää talouskriisiä seurasi poliittinen kriisi vuonna 2019, kun edellisvuoden presidentinvaalien lopputuloksena maahan julistautui kaksi presidenttiä. Vasemmistolaisen Hugo Chavezin perillinen Nicolas Maduro valittiin toiselle kaudelle, mutta oppositio ja useat valtiot pitivät vaaleja vilpillisinä ja laittomina.

Parlamentin puhemies Juan Guaido julistautui tammikuussa 2019 virkaa tekeväksi presidentiksi, kunnes vapaat vaalit järjestetään. Guaido on saanut taakseen muun muassa Yhdysvaltojen, useimpien EU-maiden ja yli 60 muun maan tuen.

Maan talousromahduksesta vastuullisena pidetty Maduro on pysynyt vallan kahvassa pitkälti armeijan tuella. Keväällä kriisi puhkesi väkivaltaisiksi yhteenotoiksi armeijan ja mielenosoittajien välillä. Huhtikuun lopulla Guaido yritti aloittaa vallankaappauksen armeijan avulla, mutta aloite lopahti pian.

Tyytymättömyys Maduron hallintoon näkyi jo vuoden 2015 parlamenttivaaleissa, joissa keskustaoikeistolainen oppositiokoalitio voitti kaksi kolmasosaa edustajapaikoista.

Mikä parlamentin tilanne on nyt?

Kansalliskokousta on pidetty Venezuelan viimeisenä demokraattisesti valittuna poliittisena elimenä ja opposition vallan pesäkkeenä. Parlamentin ja oppositiojohdon valtaa on kuitenkin viime vuosina murennettu.

Vuonna 2017 Venezuelassa perustettiin vilpillisenä ja laittomana pidetyn kansanäänestyksen tuloksena täysin uusi poliittinen elin uudistamaan maan perustuslaki. Uuteen edustajistoon valittiin muun muassa Maduron vaimo ja poika, minkä lisäksi sille annettiin maan korkeimpana lakeja säätävänä elimenä valtuuksia ylittää maan parlamentti.

Alkuvuodesta Guaido syrjäytettiin parlamentin puhemiehen asemasta. Parlamentin odotettiin valitsevan hänet puhemieheksi kaudelle 2020–21 sunnuntaina 5. tammikuuta, mutta armeija esti tämän pääsyn parlamenttitaloon.

Guaidon tilalle nimitettiin korruptiosta syytetty Luis Parra , ja nyt parlamentti on käytännössä Maduron kannattajien hallussa.

Oppositio järjesti pian oman äänestyksen, jolla Guaido valittiin parlamentin puhemieheksi. Nyt Guaido johtaa Bloombergin mukaan edelleen parlamentin istuntoja liittolaisilleen pääosin virtuaalitapaamisissa.

Korkein oikeus nosti tämän vuoden vaaleissa parlamenttipaikkojen määrää nykyisestä 167 edustajasta 227 edustajaan.

Ketä on ehdolla parlamenttivaaleissa?

Suurin osa Venezuelan oppositiosta boikotoi sunnuntain parlamenttivaaleja. Elokuun alussa 27 oppositiopuoluetta ilmoitti Guaidon johdolla, ettei aio osallistua vaaleihin, sillä ne pitävät niitä vilpillisinä. Asiasta kirjoittaa muun muassa Reuters.

Opposition huolena on ollut erityisesti se, saadaanko maahan riittävästi ja riittävän ajoissa kansainvälisiä vaalitarkkailijoita. Muun muassa EU kieltäytyi lokakuun alussa lähettämästä tarkkailijoita Venezuelaan, koska syyskuussa lähetetty kutsu tuli liian tiukalla aikataululla. EU lähettää vaalitarkkailijansa yleensä kuukausia ennen vaalipäivää, Reuters kirjoittaa.

Vaaleihin osallistuu hallintoa myötäileviä puolueita, minkä pelätään saavan vaalit näyttämään legitiimimmiltä ja näin lujittavan Maduron valtaa.

Madurolle suosiollinen korkein oikeus hyllytti kesän aikana maan tärkeimmät oppositiopuolueet, joiden joukossa oli Guaidon Kansan tahto -puolue. Tämän jälkeen näiden puolueiden johto uusittiin Maduro-lojalisteilla. Asiasta kertoo Bloomberg.

Millainen lopputulos on odotettavissa?

Syyskuussa The New York Times kirjoitti, etteivät opposition strategit uskoneet parlamentin enemmistön voittamiseen edes tapauksessa, jossa vaalit järjestettäisiin suhteellisen riippumattomasti.

Madurolla on tiukka ote Venezuelasta. Lisäksi yli viisi miljoonaa henkilöä on lähtenyt lehden mukaan maasta vuoden 2014 parlamenttivaalien jälkeen, mikä on murentanut opposition kannatus- ja rahoituspohjaa. Viisi miljoonaa muodostaa kuudesosan maan väestöstä.

Venezuelalaisen Datanalisis -yrityksen suorittaman kyselyn mukaan vain 34 prosenttia äänioikeutetuista ilmoittaa haluavansa äänestää, Bloomberg kirjoittaa.

Käytännössä parlamenttivaalit toimivat kumileimasimena Maduron vallalle.

Guaido julistautui virkaa tekeväksi presidentiksi parlamentin puhemiehen mandaatilla, jonka hän mitä todennäköisimmin menettää sunnuntain vaaleissa.

Opposition rivit ovat halkeilleet ja Guaido on menettänyt turhautuneen kansan suosiota. Liikkumatila Maduron vastustajille käykin ahtaaksi. Esimerkiksi Guaidon mentorina tunnettu Leopoldo Lopez pakeni maasta lokakuun lopulla vietettyään kuusi vuotta vangittuna ja diplomaattisena turvapaikanhakijana, Reuters kertoo.

Oppositio tarvinnee siis yhä enemmän ulkomaiden tukea.

Yhdysvaltain väistyvä ulkoministeri Mike Pompeo on ilmoittanut, ettei Yhdysvallat hyväksy vaalitulosta. Presidentiksi nousevan Joe Bidenin ei uskota muuttavan merkittävästi Yhdysvaltojen suhtautumista Maduroon.