Paikallisuutiset

Elina Grundström: Kainuun Sanomat on positiivinen poikkeus mediakentässä – ”Paikalliset ja alueelliset uutiset ovat korvaamattoman arvokkaita”

Uutismediat ovat puun ja kuoren välissä, toimitukset ovat pienentyneet rajusti 2000-luvulla ja kilpailu lukijoiden ajankäytöstä ja mainostajien euroista sosiaalisen median alustojen kanssa riehuu hurjana.

Alueelliselle ja paikalliselle uutisoinnille ei kuitenkaan vielä etsitä arkkua ja hautapaikkaa – niin ei myöskään saa tehdä. Paikallista uutistuotantoa täytyy sen sijaan arvostaa ja tukea.

Paltamossa tiistaina vieraillut toimittaja ja kirjailija Elina Grundström muistuttaa painokkaasti, että paikalliset ja alueelliset uutiset ovat korvaamattoman arvokkaita alueella asuville ihmisille.

Siksi yli 100-vuotiaan Kainuun Sanomien kannattaa pitää hyvää huolta omasta brändistään, eikä missään tapauksessa saa häivyttää tai heikentää sitä, Grundström kertoo. Hän muistuttaa, että nykyisessä informaatiokulttuurissa perinteiset journalismin tekijät ovat merkkejä laadusta ja jatkuvuudesta.

– Ihmiset tunnistavat, että jos jutut ovat Kainuun Sanomien alustalla, niin se on sitä luotettua ja tarkistettua journalismia. Ne ovat tukipilareita, joista yleisö tunnistaa, mikä on oikeata journalismia, hän lisää.

Meillä ei ole journalismia, jos yleisö ei maksa.

Grundströmin mukaan ihmiset eivät arvaakaan, miten suuria vaikutuksia paikallisen journalismin vähenemisellä tai jopa katoamisella on demokratian ja seutukunnan elinvoiman kannalta.

Journalismin määrän väheneminen vaikuttaa suoraan esimerkiksi demokratian toimintaedellytyksiin. Journalismia tarvitaan päätöksentekijöiden valvontaan, mutta myös siihen, että äänestäjät ymmärtävät, mistä asioista vaaleissa päätetään ja mitä eri puolueet edustavat.

Paikallisjournalismin katoaminen vähentää Grundströmin mukaan kaikkea poliittista aktiivisuutta, kuten kansalaisliikkeissä toimimista, äänestämistä ja vaaleissa ehdokkaaksi asettumista – yllättäen myös valtakunnallisella tasolla.

– Käsitykseni mukaan äänestysprosenttien aleneminen kulkee käsi kädessä paikallisjournalismin vähenemisen kanssa.

Tästä syystä paikallinen journalismi tarvitsee tukea. Grundström korostaa, että uutismediat eivät pysty enää toimimaan mainosrahoituksen varassa, vaan lukijoidensa tuen varassa.

– Meillä ei ole journalismia, jos yleisö ei maksa, hän tiivistää.

Grundström nostaa esille Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Digital News Report 2025 -kyselytutkimuksen, jonka mukaan Suomessa on edelleen hyvin suuri luottamus uutismediaan.

Tutkimuksen mukaan 75 prosenttia suomalaisista luottaa seuraamiinsa uutisiin, ja tätä luottamusta on Grundströmin mukaan tärkeä pitää yllä nykyajassa, jossa liikkuu paljon väärää tietoa.

(Juttu jatkuu faktan jälkeen.)

Huoli paikallisen journalismin katoamisesta on todellinen. Grundström pelkää, että lähitulevaisuudessa tapahtuu lehtikuolemia, ja tilanne on vaikein maakuntalehtiä pienemmille aluelehdille.

Hän nostaa esiin tilaston, jonka mukaan maakuntamedioiden toimitukset ovat vähintään puolittuneet 2000-luvun aikana. Samalla journalismin määrä on vähentynyt, mikä on aiheuttanut sananvapauden tilan heikkenemistä erityisesti siltä osin, että totuudenmukainen tieto on vähentynyt.

Toimitusten kutistuessa lehdissä jaettu konsernilehtien sisäinen yhteinen materiaali on lisääntynyt ja STT:n aineiston määrä on suuri.

STT:n käytöstä luopunut Kainuun Sanomat on Grundströmin mukaan poikkeus maakuntalehtikentässä.

– Varsinkin pienemmälle alueelliselle ja paikalliselle lehdelle on hyvä ratkaisu, että pannaan kaikki paukut siihen paikalliseen uutisointiin. Lehti näyttää siltä, että se on ihan täynnä uniikkia materiaalia. Se on positiivinen asia.

STT:n asema heiluu tällä hetkellä. Tänä syksynä esimerkiksi Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma kertoi vähentävänsä merkittävästi tai luopuvansa jopa kokonaan STT:n materiaalista.

Vaikka Grundström pitää paikalliseen sisältöön painottamista hyvänä, hän toivoo kuitenkin, ettei STT kuihdu pois, koska Suomi tarvitsee riippumatonta, nopeaa ja hyvää uutispalvelua, joka tuottaa myös tutkivaa journalismia.

Journalismia voi olla monessa muodossa. Oleellista on, että se on journalismia, ja että joku tekee sen ajattelu- ja selvitystyön sekä faktojen tarkistamisen.

Grundström rohkaisee journalisteja tarttumaan rohkeammin paikallisiin keskustelua herättäviin yhteiskunnallisiin asioihin ja epäkohtiin.

Kovat uutiset kiinnostavat lukijoita, mutta rakentavat myös yhteisöä, koska ne tuottavat niin sanottuja pehmeitä aiheita enemmän puheenaiheita ja keskustelua.

– Ihmiset lukevat mielellään jonkun kiinnostavan henkilöjutun, mutta eivät he siitä keskustele.

Hän rohkaisee toimituksia tekemään omien resurssiensa mukaan myös tutkivaa journalismia, koska hänen kokemuksensa mukaan niiden lukuarvot ovat kovimmat.

Vapaa toimittaja Veikko Eromäki kirjoitti Suomen Lehdistössä 9. lokakuuta, että toimitusten on löydettävä omat podcast-tähtensä.

Grundström on tästä samaa mieltä, ja hän rohkaisee pieniäkin toimituksia kokeilemaan rohkeasti toimittajavetoisia podcasteja, koska ne mahdollistavat journalismin tekemisen myös nuorempia lukijoita kiinnostavalla tavalla.

– Journalismia voi olla monessa muodossa. Oleellista on, että se on journalismia, ja että joku tekee sen ajattelu- ja selvitystyön sekä faktojen tarkistamisen.

Toimitusten täytyy myös herkällä korvalla kuulla, millaista sisältöä ihmiset haluavat lukea, mutta samalla toimittajien täytyy muistaa, mikä on lehden oma linja.

Uutismediat seuraavat tarkasti julkaisemansa sisällön lukumääriä ja niin sanottuja klikkejä. Tämä antaa journalisteille tärkeää tietoa sitä, mikä lukijoita kiinnostaa, mutta diagnostiikka ei Grundströmin mukaan välttämättä kerro tulevaisuudesta – siitä mikä on se yllättävä ja laajasti yleisöä kiinnostava uutinen.

Uutismedian säilyminen elinkelpoisena edellyttää mediataloilta digitaalisuuteen siirtymistä myös alue- ja paikallistasolla. Grundström myöntää, että se on vaikeaa alueilla, joissa lukijakunta on iäkästä, ja joka tarvitsee printtilehteä.

Siirtymä täytyy hänen mukaansa tehdä sellaisella aikataululla, että uskottava määrä journalismia säilyy. Samalla se antaa hänen mukaansa kuitenkin mahdollisuuden jopa panostaa lisää omaan sisällöntuotantoon.

Grundström vieraili Kainuu-seuran kutsumana puhujana viime tiistaina seminaarissa, jossa puhuttiin median merkityksestä maakunnalle.