Ulkomaat
Bangladesh siirtää rohingya-pakolaisia saarelle, jolla on uhka jäädä veden alle – Järjestöjen mukaan pakolaisia pakotetaan ja lahjotaan
Bangladeshissa asuu yli miljoona rohingya-kansan muslimia, jotka ovat paenneet Myanmarin etnisiä puhdistuksia. YK:n pääsihteerin mukaan kansa on maailman vainotuin vähemmistö.
Bangladesh on aloittanut suuren rohingya-pakolaisten ryhmän siirtämisen etäiselle Bhasan Charin saarelle kansalaisjärjestöjen vastustuksesta huolimatta.
Maan laivasto kuljetti saarelle tiistaina noin 1 800 rohingya-pakolaista. Aiemmin joulukuussa Bangladesh siirsi saarelle jo noin 1 600 rohingyaa.
Ihmisoikeusjärjestöt Amnesty ja Human Rights Watch ovat vaatineet Bangladeshin hallitusta keskeyttämään siirrot, koska Bhasan Charin saarella on korkea tulvien ja hirmumyrskyjen uhka.
Saari on usean tunnin venematkan päässä Bangladeshin mantereelta, ja kovan merenkäynnin aikana yhteys mantereelle on useimmiten poikki.
Brittilehti Guardianin mukaan saarta uhkaa jopa uppoaminen veden alle korkeiden nousuvesien aikana.
Sadekaudella huomattava osa saaren pinta-alasta jää veden alle.
Bangladeshin rannikkoseudulla on usein tuhoisia myrskyjä. Esimerkiksi vuonna 1991 miltei 143 000 ihmistä kuoli, kun hirmumyrsky iski Bangladeshiin.
Saari muodostui vuosituhannen vaihteessa
Kelluvaksi saareksi kutsuttu Bhasan Char mudostui vuosituhannen vaihteessa maa-aineksesta, joka huuhtoutuu mereen Himalajan vuoriston valumavesistä.
Saaren maa-ala ei ole vakaa, vaan osa siitä huuhtoutuu vuosittain mereen.
Bangladeshin ulkoministeri Abdul Momenin mukaan saarelle rakennettu kaksimetrinen tulva-aita estää saarta kohtaavat uhat.
– Saari on täysin turvallinen, Momen sanoi Bangladeshin pääkaupungissa Dhakassa tiistaina.
Bangladesh on rakennuttanut saarelle lisäksi asuntoja, sairaaloita ja moskeijoita, joihin maa suunnittelee asuttavansa noin 100 000 rohingya-pakolaista. Yhteensä rohingyoita on Bangladeshissa yli miljoona.
Bangladesh on yksi maailman tiheimmin asutuista maista. Rohingya-pakolaisten siirtämistä Bhasan Charin saarelle on suunniteltu vuosien ajan.
Järjestöt: pakottamista ja lahjontaa
Rohingyoiden siirtoon liittyy kansalaisjärjestöjen mukaan pakottamista ja huijauksia.
Osalle lähtijöistä on kansalaisjärjestöjen mukaan myös maksettu lahjuksia.
YK vaatii Bangladeshin hallitukselta, että yhtään pakolaista ei siirretä saarelle väkisin.
Hallitus vakuuttaa, että saarelle lähteneet pakolaiset ovat kaikki vapaaehtoisia.
– Saarelle lähteneet rohingya-pakolaiset ovat tyytyväisiä järjestelyyn. Muissa väitteissä on kyse pahantahtoisten järjestöjen propagandasta, ulkoministeri Momen sanoi uutistoimisto Reutersille.
Mantereen leireissä surkeat olosuhteet
Muutamat Reutersille puhuneet rohingya-pakolaiset kertoivat lähteneensä vapaaehtoisesti paremman elämän toivossa.
Mantereella sijaitsevilla pakolaisleireillä on heidän mukaansa umpisurkeat olosuhteet.
– Leireillä on paljon kärsimystä ja konfliktitilanteita, nimettömästi Reutersille puhunut pakolainen sanoi.
Human Rights Watchin mukaan osa aiemmin joulukuussa saarelle siirretyistä pakolaisista oli huijattu allekirjoittamaan asiakirjoja, joissa he lupaavat lähteä saarelle.
Rohingya-kansa
Rohingyat ovat pääosin muslimeista koostuva kansa, jolla ei ole omaa valtiota.
Rohingyat ovat esimerkiksi YK:n pääsihteerin mukaan maailman kaikkein vainotuin kansa.
Vuoden 2017 kesään asti suurin osa rohingyoista asui Myanmarissa, kunnes maan armeija ja pääosin buddhalaisista muodostuvat ryhmät aloittivat laajat hyökkäykset rohingyoita vastaan sen jälkeen, kun rohingya-sissit olivat tappaneet myanmarilaisia poliiseja.
YK:n etniseksi puhdistukseksi luokittelemissa hyökkäyksissä kuoli yli 6 500 rohingyaa (joiden joukossa satoja lapsia), naisia raiskattiin ja satoja rohingya-kyliä poltettiin.
Myanmarissa rohingyoita on vainottu pääosin uskonnollisista syistä jo vuosikymmenten ajan ja heiltä on evätty kansalaisoikeudet.
Bangladeshiin on paennut arvioiden mukaan yli miljoona rohingyaa, joista valtaosa asuu Bangladeshissa pakolaisleireillä.