Kolumnit

Eduskunnasta: Energiasta ja valtionyhtiöistä

Kirjoittaja on kajaanilainen kansanedustaja (sd.)

Geopoliittinen toimintaympäristö muuttui perin pohjin Venäjän hyökättyä helmikuussa Ukrainaan. Tämä on johtanut päättäväisiin toimenpiteisiin energiansaannin turvaamiseksi ja energiariippuvuuden vähentämiseksi Venäjästä. Muutos vauhdittaa fossiilisten energiaratkaisujen korvaamista uusiutuvilla energialähteillä ja voi nopeuttaa vihreää siirtymää. Suomella on hyvät mahdollisuudet olla kärkimaa maailmassa päästöttömän energian tuotannossa. Sitä ennen on saatava oma energiantuotanto toimivaksi ja tuottavaksi.

Monet suomalaiset yritykset ovat siirtäneet toimintaansa Venäjälle ja investoineet maahan paremman tuloksen toivossa. Nyt tilanne on muuttunut ja pakotteiden takia on poistuttu tai poistutaan Venäjältä. Olemassa olevat investoinnit on myytävä, mutta saadaanko kiinteistöistä sitä hintaa mitä investoinnit ovat maksaneet, puhumattakaan liiketoimintaosaamisesta, mitä on vuosien aikana siirtynyt venäläisille työntekijöille.

Myös Suomen valtio-omisteiset yhtiöt ovat tehneet investointeja ulkomaille edullisemman energian takia. Onko tehty oikeita ratkaisuja siirtämällä valtionyhtiöiden ja osakkuusyhtiöiden seuraaminen omistajaohjausyksikölle? Yhtiöiden toiminta on eriytetty asianomaisen ministeriön toimivallasta ja varsinkin pörssissä olevien valtion suurimpana omistajana olevien yhtiöidenjohto usein ohittaa myös omistajaohjausyksikön. Asiasta tiedotetaan sen jälkeen, kun päätös on tehty yhtiön hallituksessa.

Jo aikaisemmin olen todennut, että eräät valtion 100-prosenttisesti omistamat yhtiöt toimivat kuin valtio valtiossa. Yhtiöiden johto menee osakeyhtiölain taakse, joten kansanedustajien tiedonsaanti on hyvin rajallista. Kansanedustajat joutuvat usein näissä tapauksissa syyllisiksi, vaikka asiasta ei heillä ole ollut tietoa ennen päätöksen tekoa. Ainoa paikka, mistä voi jotain tietoa saada, on tilinpäätös ja toimintakertomus, mutta akuutteihin tilanteisiin ei pääse puuttumaan nopeasti.

Yhtiön johto tekee investointipäätökset ja niistä informoidaan päätösten jälkeen tiedotteella. Yksi merkittävä tekijä mielestäni suurelle riskinotolle on yhtiön kasvuhakuisuus ja usein sitä haetaan riskillä ulkomailta. Tästä on useita esimerkkejä menneeltä ajalta. Myös yhtiönjohdon palkkiojärjestelmät ovat omalta osaltaan vaikuttamassa riskinottoon hyvien bonusten toivossa.

Tässä tilanteessa tulee miettineeksi, onko valtion järkevää omistaa ja olla mukana pörssiyhtiön toiminnassa?

Valtionyhtiöiden johdon palkkiot ovat viimeisten kymmenien vuosien aikana nousseet aivan kohtuuttoman suuriksi. Valtionyhtiöiden johdon vaihtumiset muutaman vuoden välein on myös merkillepantavaa, näin saadaan poistettua vastuut riski-investoinneista, kun investoinnit tehneen johdon osalta tilipäätökset on hyväksytty, eikä henkilö ole enää yhtiönjohdossa. Riskeistä kantaa vastuun senhetkinen yhtiönjohto. Onko tämä oikein? Minun mielestäni ei. Tässä tilanteessa tulee miettineeksi, onko valtion järkevää omistaa ja olla mukana pörssiyhtiön toiminnassa, ja olla suurimpana omistajana riskialttiissa yhtiön toiminnassa?

Valtiolle tärkeiden strategisten toimintojen pitää olla järjestetty niin, että niihin voidaan puuttua tilanteen niin vaatiessa nopeasti esimerkiksi ministeriön ja asianomaisen ministerin toimivallalla. Siksi olisikin syytä harkita strategisten, kansalaisille tärkeiden toimintojen siirtämistä toiminnasta vastaavan ministeriön alaisuuteen.