Kolumnit

Eduskunnasta: Luonnonsuojelua järkevällä tavalla

Luonnonsuojelulaki meni eduskunnassa läpi keskustan esittämien korjausten mukaisesti. Siitä voi olla tyytyväinen.

Yli 140 lakipykälän kokonaisuus on suuri uudistus ja lakia olikin aika jo uudistaa. Se vaati kuitenkin pieniä muutoksia.

"Sisältökysymykset olivat niin painavia, että muutokset piti tehdä."

Eniten keskustelua julkisuudessa aiheuttivat pykälät 64 ja 65, jotka ympäristövaliokunta ehdotti poistettavaksi.

Asiantuntijakuulemisissa kävi selväksi, että luontotyyppien listaus olisi heikentänyt maan- ja metsänomistajien omaisuuden suojaa.

Jos pykälät olisivat menneet läpi, olisi syntynyt metsänomistajille tilanteita, jossa puu, kun ei mene kaupaksi, niin valtio ei olisi ollut velvollinen korvaamaan taloudellista menetystä.

Erilaisten luontotyyppien suojelu säilyy kyllä osana luonnonsuojelulakia, samoin tiukasti suojeltujen luontotyyppien heikentämiskielto. Sisältökysymykset olivat niin painavia, että muutokset piti tehdä.

"Jos luonnonsuojelulaki olisi sellaisenaan mennyt läpi, olisi riskinä voinut olla myös isojen teollisuusinvestointien kaatuminen."

Luonnon tilaa pitää parantaa, mutta samalla piti turvata maan- ja metsänomistajien omaisuuden suoja ja kustannusten oikeudenmukainen jakautuminen.

Muutoksien avulla saatiin kokonaisuus, jossa otettiin huomioon sekä luonto että maanomistajat.

Uusi laki vahvistaa luontokohteiden suojaa, laajentaa keinovalikoimaa, edistää osallistumista ja tiedon saatavuutta sekä tarjoaa välineitä vapaaehtoisen suojelun edistämiseen.

Luonnonsuojelulakia ei siis vesitetty eikä varsinkaan kaadettu. Uudistus ja sen myötä luonnonsuojelu Suomessa etenee.

Olen sitä mieltä, että suojelun pitää perustua korvauksiin, sopimiseen ja vapaaehtoisuuteen. Esimerkiksi Metso- ja Helmi-ohjelmat ovat olleet toimivia ja niiden asemaa vahvistetaan.

Meillä Kainuussa on tehty hienoa työtä purojen ja pienvesien kunnostusten osalta, joista arvokkaimpia ovat tonko- ja jokihelmisimpukkavesistöt.

Uusi luonnonsuojelulaki parantaa myös metsästäjien oikeutta. Haitallisten vieraslajien kuten minkin ja supikoiran pyydystäminen helpottuu.

Jos luonnonsuojelulaki olisi sellaisenaan mennyt läpi, olisi riskinä voinut olla myös isojen teollisuusinvestointien kaatuminen.

Paltamon biosellutehdas on hyvässä vauhdissa, eikä se kaipaa lisää hidasteita ja sen lisäksi Kajaanissa Pölkky Oy ja Kuhmossa Kuhmo Oy ovat investoineet sahoihinsa ennätysmäärät.

Suomen talouden selkärankaa metsäteollisuutta ei saa heikentää tieten tahtoen, kun elämme muutenkin haastavia aikoja.

Luonnontilan parantaminen ja maanomistajien oikeudet ovat molemmat tärkeitä. Pohjimmiltaan kyse on kuitenkin tasapainosta ja yhteisymmärryksestä.

Kirjoittaja on keskustan kuhmolainen kansanedustaja.