Mielipiteet

Eduskunnasta: Yhteisöllistä johtamista vai pomottamista sotessa

Parin kuluneen viime viikon aikana olemme saaneet lukea erään suomalaisen terveydenhuollon konsulttifirman edesottamuksista ja toiminnasta hyvinvointialueilla eri puolilla maatamme. Kyseinen toimija on ollut toteuttamassa myös Kainuun perusterveydenhuollon vastaanottotoimintojen uudistusta.

Konsulttifirmaa syytetään asiattomasta käytöksestä hoitohenkilöstöä kohtaan sekä henkilöstön painostamista oman etiikan vastaiseen tapaan työskennellä – puuttumisesta kliiniseen päätöksentekoon. Yhtiö kuittaa ongelman hyvin kevyesti vetoamalla henkilöstön muutosvastarintaan ja siirtäen vastuun lääkäreiden ja hoitajien omille harteille. Samoille ammattilaisille, jotka ovat tämän lisäksi joutuneet kestämään pomottamis- ja sanelukulttuuria vuosikaudet.

Kehittämisen arki on henkilöstön kertomusten mukaan sisältänyt heidän vähättelyä, ammattitaidon mitätöintiä, työuuvuttamista ja jatkuvaa paineistusta. Pelkoa tulla jopa häpäistyksi yhtiön konsulttien taholta, jos ei toimi painostuksen mukaisesti. Uutisoinnista selviää, että yhtiöllä oli jopa kyseenalainen suunnitelma tällaisten tilanteiden varalta. Tämä suunnitelma ei ole kantanut kaunista hedelmää.

Tällainen johtamiskulttuuri leikkasi aiemmin läpi osin myös Kainuun soten ylemmän johdon. Tilanne johti sote-johtajan luottamuksen selvittämiseen loppuvuodesta 2019. Konsulttiyhtiön irtisanominen päätettiin puolestaan loppuvuodesta 2021, eikä päivääkään liian aikaisin.

Kun tulin valituksi hyvinvointialueen valtuutetuksi, vakuutuin siitä, että hyvinvointialueen ja sen olemassaolon tulee ratkaisemaan onnistunut johtamiskulttuurin kehittäminen. Se oli toki jo selvää, että Kainuun olemassaolon oikeutukseen liittyy tärkeänä osana uskottava terveydenhuollon järjestäminen kaikille maakuntalaisillemme sekä täällä vieraileville. Elinvoimamme edellytys on oma hyvinvointialueemme, jonka sydän on toimiva perusterveydenhuolto sekä 24/7 päivystävä tasokas keskussairaala synnytystoimintoineen. Hyvinvointialueen toiminnan edellytys puolestaan on hyvinvoiva ja inhimillisesti johdettu henkilöstö.

Työn sarka ei menneen soten jälkeen ole helppo, mutta täynnä mahdollisuuksia. Olen itse näin jälkeenpäin pettynyt, että me päättäjät emme valtuustokautemme alussa perustaneet henkilöstöjaostoa, joka oli hyvinvointialuetta raamitettaessa pöydällä loppumetreille saakka. Ilmassa oli vielä uskoa siihen, että vähempikin henkilöstön osallistaminen riittäisi.

Olen erittäin tyytyväinen, että tulevaisuuslautakunta sai tehtäväkseen henkilöstöstrategian siis suomeksi henkilöstösuunnitelman valmistelun. Valmistelun niin, että johtamiskulttuurin kehittäminen tulee aidosti päättäjien ja henkilökunnan yhdessä päätettäväksi.

Tämän myötä varmistamme johtamisen nykyaikaistamisen, henkilöstön työhyvinvoinnin parantamisen sekä mahdollistamme ammattilaisten motivoitumisen oman työnsä kehittämiseen. Tavoitteena on lisätä johdon ja henkilöstön vuoropuhelua sekä kokemusta samaan hiileen puhaltamisesta. Lisätä yhteistä sitoutumista. Tämä johtaa toivottavasti lopulta hyvinvointialueen työntekijöiden rekrytoinnin helpottumiseen ja pitovoiman parantumiseen.

Johtamiskulttuurin muutos tulee viimeiseen hetkeen. Taistelemme oman hyvinvointialueen palvelujen säilyttämisestä. On selvää, että pieni hyvinvointialueemme ei voi vähäisen asukaspohjan vuoksi perustella olemassaoloaan, jos toimintamme ei ole maamme huippuluokkaa tai meillä ei ole ammattitaitoista henkilöstöä tuottamassa terveys-, pelastus- ja sosiaalipalveluitamme. Kysyntää meillä palveluille riittää.

Ja on selvää, että maakuntamme ihmiset tulevat laadukkaat palvelut saamaan jatkossakin, kun teemme asiakaslähtöistä, henkilöstön voimavarana näkevää, itseltämme tuloksia vaativaa ja ammattimaista yhteistyötä.

Olen ollut rekrytoimassa hyvinvointialueen nykyistä johtajaa ja toimialajohtajia. Luotan valintoihimme ja annan tukeni heille tämän alkaneen muutoksen toteuttamisessa yhdessä henkilöstön kanssa. Yhteisiä tuloksia on syntynytkin. Siitä esimerkkinä Kajaanin ylepolin vastikään saama tunnustus nuorten lääkäreiden työelämään kouluttamisessa.

Mitä tähän konsulttiyhtiöön tulee, niin hyvänä asiana näen etähoitopalvelujen tuomisen maakuntaamme. Välimatkojen takia tarvitsemme toimivat ja laadukkaat etäpalvelut. Näiden kehittäminen on välttämätöntä niiltä osin, kuin se hoitohenkilöstön ja lääkäreiden näkemyksen mukaan on potilasturvallista ja järkevää.

Anteeksipyyntö kuritetulta henkilöstöltä olisi paikallaan.

Sinänsä hyvän etähoidon perusajatuksen mukana konsulttiyhtiö toi työnteon arkeen kestämätöntä epävarmuutta ja pelkoa. Johtamiskulttuuria, johon meillä ei ollut silloin, nyt tai tulevaisuudessakaan varaa eikä tarvetta. Anteeksipyyntö kuritetulta henkilöstöltä olisi paikallaan.

Noista ajoista on otettava oppia tai muuten tuon ajan hinta oli liian kallis. Hintaa maakuntalaisille, henkilöstölle ja maakuntamme tulevaisuudellekin.

Nyt olemme menossa kohti parempaa ja uskon että tulemme onnistumaan.

Kirjoittaja on perussuomalaisten kansanedustaja Kuhmosta.