Paikallisuutiset

Ilmastonmuutos lisää metsätuhoriskiä – Miten muutokseen kannattaa varautua?

Myrsky- ja lumituhojen riski kasvaa. Sekametsä on parempi vaihtoehto kuin yksilajinen puusto.

Sään ääri-ilmiöt voivat yleistyä ilmastonmuutoksen myötä. Olosuhteiden vaihtelu lisääntyy.

Myrsky- ja lumituhojen riski kasvaa. Hellejaksoja voi olla useammin kuin aikaisemmin.

Muun muassa näitä vaikutuksia ilmastonmuutoksella on Kainuun metsiin, kertoo Luonnonvarakeskuksen apulaisprofessori Aleksi Lehtonen .

On myös mahdollista, että metsä kasvaa nopeammin etenkin rehevillä alueilla, kun ravinteita ja vettä riittää sekä on lämpimämpää kuin aikaisemmin, hän kertoo.

Kainuussa muutokseen on pyritty varautumaan.

Kainuun metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Marko Koskelan mukaan varautuminen tapahtuu hyvällä metsänhoidolla.

– Tehdään hoidot ja uudistukset oikeisiin aikoihin.

Metsien perustaminen sekametsinä kannattaa. Koskelan mukaan vain yhden puulajin metsiä ei kannata tavoitella.

Sitä suosittaa Koskelan lisäksi apulaisprofessori Lehtonen. Hyönteisten ja sienitautien aiheuttamat tuhot voivat lisääntyä.

– Sekametsät voivat olla järkevä ratkaisu, vaikkapa kuusi-koivusekoitus. Jos tulee joku tuhohyönteinen tai vaikka juurikääpä, niin se ei vie kaikkea puustoa, vaan osa puista selviää taudista, koska se iskee vaan toiseen lajiin, Lehtonen perustelee.

– Useamman puulajin metsä kestää luonnontuhojakin paremmin kuin mitä yhden puulajin viljelmä, perustelee Koskela.

Ilmastonmuutos tekee sään ääri-ilmiöistä yleisempiä. Kuva: Juha Neuvonen

Entä jos ääri-ilmiö iskee ja myrsky niittää puut matalaksi? Tai tuhoa syntyy muulla tavalla.

Ääri-ilmiöihin on varauduttu lähinnä ottamalla metsävakuutuksia, Koskela kertoo.

Sään ääri-ilmiöt ja viime aikojen myrskyt ovat Koskelan näkemyksen mukaan lisänneet vakuutusten ottoa.

– Edelleen on hyvin paljon metsänomistajia, joilla ei vakuutusta ikävä kyllä ole, hän toteaa ja suosittelee, että kannattaa tapauskohtaisesti omalta kohdaltaan harkita vakuutuksen ottamista. Metsien rakenne vaikuttaa.

"Eivät nämä ainakaan vähenemään päin ole."

Myös harvennushakkuita voidaan tehdä sillä tavalla, että puustot olisivat mahdollisimman myrskyn ja sääolojen kestäviä, hän lisää.

Ääri-ilmiöt ovat jatkossakin riesana.

– Eivät nämä ainakaan vähenemään päin ole.

Apulaisprofessori Lehtonen kertoo, että riski myrskyille on noussut.

Pitkän aikavälin tilastoja ei ole riittävästi, jotta voidaan sanoa, ovatko metsien myrskytuhot määrällisesti lisääntyneet viime aikoina Kainuussa, mutta ääri-ilmiöiden riski on kohonnut.

Puu on kaatunut kantoineen päivineen Kajaanin Matinmäessä. Kuva: Juha Neuvonen

Lajienpärjääminen riippuu kasvupaikasta. Muun muassa kuusen osalta ongelmia voi muodostua, jos ne kasvavat liian kuivilla ja karuilla paikoilla. Kuivilla kankailla männyt pärjännevät jatkossakin. Hyönteiset ja sienitaudit ovat riesana jatkossa mahdollisesti nykyistä enemmän.

Metsiä kannattaa pitää kasvukuntoisina, jotta saadaan hiilinieluja pidettyä kunnossa, Koskela muistuttaa. Yli-ikäiseksi metsiä ei kannata seisottaa. Tuho on aina isompi, jos myrsky sattuu kohdalle.

Lehtosen mielestä metsiä kannattaa hoitaa ja harventaa niin, että minimoitaisiin tuhoriskejä.

Viljelyyn vaikutukset ovat miedompia

– Tulee olemaan kuivia jaksoja enemmän, mutta myös rankkasateita enemmän, sanoo Pro Agria Itä-Suomen Katri Kostamo .

Kainuussa tulvat eivät häiritse samaan tapaan kuin alavemmilla alueilla Suomea pinnanmuotojen takia.

– Järvien myötä kastelujärjestelmä on mahdollinen, ja toisaalta lumien sulamisvesiä voidaan kerätä, kertoo Kostamo tulevaisuuden mahdollisuuksista.

Kastelujärjestelmiä on jo erikoisviljelyn osalta.

Tuholaisia voi tulla uusia. Niihin on Kostamon mukaan vaikea etukäteen varautua.

Äärimmäiset helteet eivät ole kasveille eduksi. Pitkällä aikavälillä ilmaston lämpeneminen saattaa aiheuttaa viljelyvalikoiman laajenemista.

Ennen viljelyä pitää kuitenkin olla varma, että lämpösumma riittää. Pitää olla viljelyvarma.

– Viljelijöille ei ole vastaavaa vakuutusturvaa kuin metsänomistajille, Kostamo sanoo.

Muutokset viljelyssä tapahtuvat vuosikymmenissä, hän lisää.

Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtaja Birgitta Partanen sanoo, että kuivuus vaikuttaa metsän antimiin. Kuivuutta kestävät marjat pärjäävät paremmin, esimerkiksi puolukka vahalehtisenä pärjää paremmin kuin mustikka.

Edit klo 7.20 Kainuun metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Marko Koskelan nimi korjattu (oli virheellisesti Mikko Koskela).