Kotimaa

Joka sadas kouluissa todennettu altistuminen on johtanut jatkotartuntaan – peruskoululuokkien karanteeneissa lisätty tapauskohtaista harkintaa

Peruskouluissa pyritään lähiopetukseen koronaepidemian kiihtymisestä huolimatta. THL:n mukaan kerätty tieto puhuu sen puolesta, että peruskoulujen luokkatilassa tapahtuva normaaliopetuksessa riski koronatartuntaan on pieni.

Helsinki

Syksyn aikana varhaiskasvatuksessa, peruskouluista ja toisen asteen oppilaitoksissa on raportoitu 20 000 todennettua korona-altistumista, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Varmistettuihin jatkotartuntoihin näistä on johtanut noin yksi prosentti eli noin 200 tapausta.

THL on seurannut tilannetta aktiivisesti elokuusta lähtien. Keväällä tietoa ei kerätty, mutta koulut olivat valtakunnallisesti kiinni.

– Luvut ovat marraskuun puoliväliin mennessä meille raportoituja. Todennäköisesti kokonaismäärästä puuttuu osa korona-altistumisista, koska alueet raportoivat näitä eri tavoilla, kertoo ylilääkäri Emmi Sarvikivi THL:stä.

Tällä hetkellä koronaepidemiatilanne pahenee nopeasti Suomessa. THL toteaakin, että koulualtistumisia on viimeisen parin viikon aikana tullut todennäköisesti entistä runsaammin.

THL:n mukaan marraskuun puoliväliin mennessä kerätty tieto puhuu sen puolesta, että kouluissa on turvallista käydä. Tätä tukee myös ulkomailta saatu tieto.

– Vaikka koululuokassa olisi tartuttava henkilö, samassa luokkatilassa istuminen näyttäisi olevan pieni tartuntariski seurannassa havaittujen jatkotartuntojen perusteella.

– Huutaminen ja kaikki pisaraneritystä ja aerosolinmuodostusta lisäävä toiminta kasvattaa tartuntariskiä, Sarvikivi kertoo.

Tähän on kiinnitetty huomiota kouluille tartuntariskin vähentämiseksi annetuissa suosituksissa.

Etäopetusta alueittain

Suomessa on noin 2 300 peruskoulua. Opetushallituksen mukaan etäopetuksessa on tällä hetkellä muutamia kymmeniä peruskouluja eripuolilla maata.

Marraskuun puolivälissä etäopetuksessa oli yhteensä 6 700 peruskoulujen oppilasta. Tilanne vaihtelee jatkuvasti.

Keväällä kaikki koulut suljettiin ja oppilaat siirrettiin etäopetukseen valtakunnallisella päätöksellä koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Syyslukukaudella perusopetus on tarkoitus järjestää pääsääntöisesti lähiopetuksena, eikä etäopetuksesta ole tarkoitus tehdä valtakunnallisia linjauksia.

Perusopetuslakiin elokuun alussa tehdyn väliaikaisen muutoksen perusteella alueet ja kunnat voivat loppuvuoden ajan itse päättää mahdollisesta koulujen sulkemisesta, jos tartuntatilanne sitä vaatii.

– Tartuntatautilain perusteella alueellisia määräyksiä koulujen sulkemisesta, karanteenista, eristyksestä tai poissaolosta voivat antaa Aluehallintovirastot, sairaanhoitopiirit ja kunnat, kertoo johtaja Matti Lahtinen Opetushallituksesta.

Harkintaa lisätty

Opetushallitus ja THL kertovat, että aiemmin koululuokassa löytyneestä koronatartunnasta seurasi hyvin herkästi koko luokan määrääminen karanteeniin. Terveysviranomaiset eivät siis selvittäneet tarkemmin lähikontakteja, vaan altistuneiksi katsottiin koko luokka.

– Nyt tapauskohtaista harkintaa käytetään aiempaa enemmän, Lahtinen sanoo.

Tähän mennessä kertyneen tiedon perusteella koko luokan karanteenia ei lasten ja nuorten kohdalla aina tarvita. Altistumistilanteen lisäksi karanteenin tarpeellisuuteen vaikuttaa muun muassa lasten ikä.

– Mitä pienemmistä lapsista on kyse, sitä heikommin he näyttävät tartuttavan tautia eteenpäin, Sarvikivi kuvailee.

– Lasten ja nuorten iän kasvaessa myös tartuttavuus muuttuu isommaksi ongelmaksi.

Kun terveysviranomaiset ovat selvittäneet koulukaverilta saatuja jatkotartuntoja, aika usein on selvinnyt, että tartuttaja ja tartunnan saanut lapsi ovatkin olleet tekemisissä myös kouluajan ulkopuolella.

– Jatkotartunta ei siis välttämättä ole liittynyt opetustilanteeseen tai kouluympäristöön, Sarvikivi kertoo.

Sääntöjen sillisalaatti

Koronaepidemiatilanne ja siihen liittyvät rajoitukset sekä suositukset vaihtelevat eri puolilla Suomea. Kansalaisille tilanne näyttäytyy sääntöjen ja ohjeistusten sillisalaattina.

Esimerkiksi Helsingissä on tällä hetkellä kaikissa yläkouluissa voimassa maskisuositus. Toisessa kunnassa koulua käyvä ikätoveri taas saattaa voida opiskella ilman maskia, ja kolmannessa kunnassa koulu on siirtynyt väliaikaisesti etäopetukseen.

– On totta, että koronaepidemiatilanteeseen liittyy monentasoista sääntelyä ja ohjeistusta, joka saattaa hämmentää ihmisiä, sanoo Opetushallituksen Lahtinen.

– Oppilaitoksissa on kuitenkin hyväksytty hyvin alueelliset erot, vaikka ne edellyttävätkin sitä, että otetaan itse selvää oman kunnan kulloisestakin tilanteesta.

Hygieniaa, maskien käyttöä ja turvavälejä koskevat yksinkertaiset ohjeistukset on sisäistetty kouluissa helposti.

– Yksityiskohtaisempien ohjeistusten kanssa on ilmennyt toisinaan tulkintaa tai soveltamista koskevia epäselvyyksiä. Näistä koulut ovat olleet yhteydessä meihin.