Kotimaa

Keskusta hakee uutta maatalousministeriä – Kalmari ja Katainen nosteessa

Maatalouden kustannuskriisin ratkominen putoaa heti uuden ministerin pöydälle.

Helsinki

Keskustan eduskuntaryhmä, puoluehallitus ja meppiryhmä kokoontuvat torstaina valitsemaan seuraajaa maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle (kesk.), joka on väistymässä ministerin paikaltaan. Leppä ei ole asettumassa enää ehdolle ensi vuoden eduskuntavaaleissa, vaan ilmoitti olevansa valmis luopumaan salkustaan etuajassa ja tekemään näin tilaa uusille kasvoille.

Uusi ministeri aloittaa työnsä keskellä maatalouden ankaraa kustannuskriisiä, jota hallitus on paikkaillut 300 miljoonan euron tukipaketilla. Tuottajat ovat pinteessä, kun energian ja lannoitteiden hinnat nousevat voimakkaasti, mutta tuotteista saatava hinta ei ole pysynyt perässä. Taustalla painaa myös viime kesän kuivuuden aiheuttama kehno sato. Samalla Venäjän sota Ukrainassa sotkee maailmankauppaa ja koko maailman elintarvikehuoltoa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Keskustavaikuttaja arvioi STT:lle, että varsinkin tässä tilanteessa maatalousministerin osaaminen ja uskottavuus ovat ratkaisevan tärkeitä tekijöitä. Kokemus maatalouspolitiikasta ja maatalousyrittäjän tausta ovat tärkeitä. Samalla valinnassa painavat myös nimityksen vaikutukset eduskuntavaalien asetelmiin.

Ministeriryhmässä nyt vain yksi nainen

Käytännössä seuraaja löytyy joko eduskuntaryhmästä tai keskustan kahden hengen europarlamenttiryhmästä. Naisehdokkaat ovat vahvoilla, koska keskustan viisihenkisessä ministeriryhmässä on tällä hetkellä vain yksi nainen, puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Annika Saarikko .

Keskustanaisten hallitus tukee tehtävään Keski-Suomen vaalipiiriä edustavaa neljännen kauden kansanedustajaa Anne Kalmaria , joka toimii tätä nykyä maatalousvaliokunnan puheenjohtajana. Hän on koulutukseltaan agronomi ja kasvattaa maatilallaan Kivijärvellä ylämaankarjaa.

Keskustavaikuttaja kertoo, että Kalmarin lisäksi myös europarlamentaarikko Elsi Kataisella on vahvaa nostetta. Pohjoissavolainen Katainen on koulutukseltaan agrologi-AMK ja ammatillisten aineiden opettaja. Lypsykarjatila Pohjois-Savon Pielavedellä on siirtynyt sukupolvenvaihdoksessa Kataisen pojalle. Ennen EU-parlamenttiuraansa Katainen oli 11 vuoden ajan kansanedustajana.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kataisen mahdollisuuksia kohentavat kokemus ja verkottuneisuus EU-politiikassa, joka on maatalousministerin tehtävässä erittäin keskeisessä roolissa. Hän on parlamentissa toista kautta ja on päässyt maatalousvaliokunnan varapuheenjohtajaksi.

Jos Katainen jättäisi europarlamentin siirtyäkseen ministeriksi, hänen tilalleen parlamenttiin tulisi oululainen Mirja Vehkaperä, joka on noussut varasijalta parlamenttiin myös vuonna 2018, kun Paavo Väyrynen (kesk.) palasi eduskuntaan. Nyt Vehkaperä toimii Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajana.

Ministeriarvailuissa ovat olleet esillä myös puolueen ensimmäinen varapuheenjohtaja Petri Honkonen Keski-Suomen vaalipiiristä sekä Pohjois-Pohjanmaalta valittu ryhmänjohtaja Juha Pylväs .

Maatalousministerin prototyyppi on maalaisliiton tai keskustan mies

Maa- ja metsätalousministereinä on Suomen itsenäisyyden aikana ollut useimmiten keskustan tai sen edeltäjän eli maalaisliiton miehiä. Ministerilistassa on monta tunnettua keskustalaista nimeä Suomen poliittisesta historiasta. Esimerkiksi Johannes Virolainen , Nestori Kaasalainen , Kyösti Kallio , Viljami Kalliokoski , Martti Miettunen ja Taisto Tähkämaa ovat toimineet maatalousministereinä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Välillä tehtävässä on ollut ammattiministereitä, kuten Paavo Lipposen (sd.) hallituksissa EU-jäsenyyden alkutaipaleella toiminut Kalevi Hemilä (sit.). Kokoomuksesta maatalousministereinä ovat olleet muun muassa Jari Koskinen ja Petteri Orpo .

Ainoa nainen, joka on tähän mennessä toiminut varsinaisena maatalousministerinä, on Sirkka-Liisa Anttila (kesk.), joka oli maatalousministerinä Matti Vanhasen (kesk.) ja Mari Kiviniemen (kesk.) hallituksissa. Kakkosministerinä maatalousministeriössä olivat myös Ida Lahti (kesk.) 1960-luvulla ja Vieno Simonen (ml.) 1950-luvulla.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä pitää hyvin ikävänä sitä, että karhuja on jäänyt kiinni pienpetorautoihin. "On todella ikävää, että näin on karhuille käynyt. Näin ei saisi käydä", hän sanoo.
Kommentoi Ilmoita asiavirheestä