Mielipiteet

Lukijan mielipide: Lähipalveluja pitää puolustaa – ”tämän päivän säästö voi olla huomisen kova kustannus”

Jokaisella hyvinvointialueella keskustellaan nyt rahojen riittävyydestä suomalaisten sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Alueiden päättäjät, viranhaltijat, sairaat, vanhukset ja läheiset ovat kohtuuttoman edessä.

Hyvinvointialueiden perustaminen oli välttämätöntä. Uutta perusratkaisua ovatkin vuosien varrella kannattaneet niin kokoomuslaiset, perussuomalaiset, keskustalaiset kuin demaritkin.

Ratkaisu vain tehtiin 15 vuotta liian myöhään. Nyt alueille pitäisi antaa työrauha.

Mikä on Orpon hallituksen vastaus koronan aiheuttamaan hoivavelkaan ja yleiseen kustannusten nousuun? Hallitus tekee lähipalveluihin miljardiluokan leikkauksen.

Erikoissairaanhoitoa keskitetään, hoitajien määrää vanhusta kohden vähennetään, vammaisten palveluista säästetään ja asiakasmaksuja nostetaan.

Samalla aikaan uusi hallitus jakaa veroalen, jonka suurin hyötyjä on 14 000 euron kuukausituloilla elävä. Laskun maksaa palveluita tarvitseva toinen suomalainen.

Tätä Orpon pakettia Keskusta ei hyväksy.

Hätäilemällä aikaan saadaan vain suljettujen terveysasemien sekä pidempien hoitojonojen Suomi.”

Hallituksen pitäisi antaa hyvinvointialueille reilu mahdollisuus tasapainottaa budjettinsa.

Rahaa säästävät uudet toimintatavat ovat täysin mahdollisia, mutta vaaditussa kahdessa vuodessa muutos ei synny.

Hätäilemällä aikaan saadaan vain suljettujen terveysasemien sekä pidempien hoitojonojen Suomi.

Mikäli kohtuullistamista alijäämäsäännöstöön ei tehdä, alueiden päättäjät pakotetaan palveluiden tappotalkoisiin.

Hyvinvointialueen ydin pitäisi olla peruspalvelujen vahvistamisessa: hoitoon pääsyssä, perhekeskuksissa ja inhimillisissä vanhusten hoivakodeissa.

Hyvinvointialueen palveluiden on oltava läsnä jokaisessa kunnassa myös fyysisenä pisteenä.”

Keskusta haluaa jatkaa sellaisia uudistuksia, joissa ihmisten tarpeet eivät unohdu.

Kivijalkapalveluihin ei pidä puuttua, ellei hyvinvointialue turvaa vähintään vastaavan tasoisia palveluja kuntalaisille muulla tavoin, esimerkiksi liikkuvina palveluina.

Uskomme digin ja etävastaanottojen säästävän sekä potilaiden aikaa että yhteiskunnan rahaa, mutta muutosta ei voi aloittaa valoja sammuttelemalla.

Hyvinvointialueen palveluiden on oltava läsnä jokaisessa kunnassa myös fyysisenä pisteenä. On oltava ovi, jonka avaamalla pääsee palveluiden piiriin.

Lähipalveluista keskusteltaessa on huomioitava päätösten pitkän aikavälin vaikutukset. Tämän päivän säästö voi olla huomisen kova kustannus.

Henkilökuntapula ei välttämättä ratkea keskittämisellä eikä jono lyhene toimipisteitä vähentämällä. Kynnys lähteä lääkäriin nousee, kun välimatka kasvaa. Vaivat pahenevat ja hoito kallistuu.

Tarvitaan ripeää uudistamista lähipalvelut turvaten. Esimerkiksi terveydenhuollon osaajille olisi järkevää mahdollistaa työ ammatinharjoittajamallilla kalliiden ostopalveluiden sijaan.

Esitän asiasta alueellista kokeilua.

Fiksua olisi myös siirtää Kelan maksamat matkakorvaukset hyvinvointialueiden vastattavaksi.

Silloin hyvinvointialue ei voisi siirtää taksirallin laskua valtion maksettavaksi, vaan vastuu kokonaisuudesta olisi yksissä käsissä.

Tärkein voimavara on henkilöstö.

Odotan sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juusolta (ps.) todellisia toimia henkilöstöpulan helpottamiseksi.

Osaajia on riittävästi, kunhan he vain haluaisivat työskennellä sote-alalla.

Järkevää olisi myös vahvistaa työperäistä maahanmuuttoa, eikä haitata sitä kuten hallitus nyt kaavailee.

Annika Saarikko

kansanedustaja,

Keskustan puheenjohtaja