Mielipiteet

Lukijan mielipide: Muutama tarkennus Nuasjärven petokalatutkimukseen

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Torstain lehdessä (KS 3.12.) oli juttu Kainuun kalatalouskeskuksen tekemästä tutkimuksesta Nuasjärven petokalojen syöntikelpoisuuteen liittyen. Jutun tarkoitus oli tuoda positiivisessa mielessä esiin Nuasjärven petokaloja, koska niistä oli saatu muista tahoista riippumatonta tutkimustietoa, joka puolsi kalojen käyttöä ravintona.

Muutaman käymäni keskustelun perusteella epäilen kuitenkin, että niin ei nyt käynyt. Liekö syynä vajavaiset lehtitiedot sekä Terrafamen kalatalousmaksun mainitseminen. Mahdollisten väärinkäsitysten välttämiseksi koen kuitenkin tarpeelliseksi avata juttua hieman.

Kalatalousmaksu määrätään ympäristöluvan myöntämisen yhteydessä ja ympäristöluvan haltija on velvollinen suorittamaan kyseisen maksun ely-keskukselle vuosittain. Kalatalousmaksu on siis eräänlaista kompensaatiomaksua toiminnasta ympäristölle aiheutuvasta haitasta. Maksajalla ei muuta roolia tai osaa siihen ole, kuin se, että hoitaa maksun vuosittain ajallaan ely-keskukselle.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Maksun käyttökohteita päätettäessä ely-keskus kuulee haitankärsijöitä, joita tässä tapauksessa ovat vesialueen omistajat (osakaskunnat).

Kalatalouskeskuksen tekemä tutkimus rahoitettiin tuosta aiemmin mainitusta Terrafamen kalatalousmaksusta. Tutkimus suunniteltiin yhdessä vesialueen omistajien kanssa ja Kainuun kalatalouskeskus vastasi sen toteuttamisesta.

Kalastajat keräsivät näytteet ja kalatalouskeskus otti kaloista näytepalat, jotka se toimitti Metropolilab:lle analysoitavaksi. Kalojen kokonaismäärä tutkimuksessa oli 33 (16 ahventa, 12 haukea ja 5 kuhaa), joista siis yhteensä 5:llä kalalla (3 ahventa, 1 hauki, 1 kuha) raja-arvo ylittyi elohopean osalta lievästi.

Keskiarvoja tarkastellessa jäätiin kuitenkin alle raja-arvojen kaikkien kolmen kalalajin osalta. Lyijy- ja kadmiumpitoisuuksissa ei havaittu lainkaan raja-arvon ylityksiä. Tulosten perusteella siis ainakin Nuasjärven kuhat, ahvenet ja hauet ovat ravinnoksi kelpaavia. Lisäksi elohopea kertyy kaloissa pääosin ravintoketjun huipulla oleviin ja muita kaloja ravinnoksi käyttäviin petokaloihin, joten on helppo ajatella, että myös muut Nuasjärven kalat olisivat silloin yhtä lailla ravinnoksi kelpaavia.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Aion muuten nauttia myös jatkossa Nuasjärven kaloja hyvin mielin. Ehkäpä joku muukin?

Jaakko Muurimäki

toiminnanjohtaja

Kainuun kalatalouskeskus

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä