Koti-Kajaani

Mielipide: Mistä kuntavaaleissa saa puhua?

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ja keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko kohtasivat Politiikan toimittajat ry:n järjestämässä vaaliväittelyssä maanantaina 19. lokakuuta. Keskustelun ohessa Saarikko ylisti EU:n elvytysrahastoa, jonka avulla voitaisiin rahoittaa esimerkiksi nopeita nettiyhteyksiä koko maahan. Halla-aho vastasi, ettei Suomi saa lainkaan rahaa EU:lta ja piti keskustelua sumutusyrityksenä. Sellainen se olikin.

Suomi saa elvytysrahastosta noin puolet sinne laittamastaan 6,6 miljardista takaisin tiukasti rajattuihin hankkeisiin. Olemme ennennäkemättömän hankehumpan edessä, mikä tulee olemaan valitettavasti valtavan näkymätöntä tavallisille suomalaisille. Euroopasta on myös väläytelty, että suomalaisille myydystä "kertaluontoisesta" rahastosta haluttaisiin pysyvä mekanismi.

Myöhemmin vaaliväittelyn tiimellyksessä Saarikko vihjasi, että perussuomalaiset haluavat johtaa kuntavaaleissa ihmisiä harhaan puhumalla valtakunnallisista asioista. On täysin käsittämätön väite, etteikö valtakunnan politiikalla olisi vaikutusta kuntapolitiikkaan – on sillä. Esimerkiksi tällä hetkellä valmisteilla oleva oppivelvollisuuden pidentämisesitys (ml. maksuton toinen aste) tulee kuntien harteille toteutettavaksi. Samoin valmisteilla oleva SOTE-uudistus tulee vaikuttamaan kunnalliseen ja maakunnalliseen päätöksentekoon.

Kuntapolitiikka on taitelua paitsi lakisääteisten palveluiden järjestämisen mutta myös omien elinvoima- ja asukaspalveluiden, kaavoitusratkaisujen, investointien ja kunnan tarjoamien muiden palveluiden välillä. Jos lakisääteisiä tehtäviä lisätään valtion tasolla, mutta niihin ei anneta kuntakentälle tarvittavaa rahoitusta, on päivänselvää, että siinä yhtälössä ei-lakisääteisistä palveluista on lopulta leikattava. Valtiolla ja kunnilla on selkeä yhteys, joten totta kai kuntavaaleissa saa puhua myös valtakunnan politiikasta. Niin puhutaan lautakunnissa ja valtuustosaleissakin.

Kajaanin kaupunginvaltuutettu, ps.

Minna Partanen