Mistä puun hinta muodostuu ja kannattaako puun hinnan nousua odotella?

Puun hinta muodostuu yksinkertaisesti teollisuudelle käyttökelpoisen puuaineksen arvosta. Puu jaotellaan mittavaatimusten mukaan eri puutavaralajeiksi. Tärkein hintaan vaikuttava jaottelu tapahtuu sahatukkien ja kuitupuun välillä. Tukkiosa on arvokkaampaa, jonka seurauksena metsänhoitomme perustuukin pitkälti sahateollisuudelle kelvollisen puuaineksen kasvattamiseen. Hakkuun yhteydessä tehtävällä puutavaralajien erottelulla eli katkonnalla tehdäänkin yllättävän paljon eroa lopulliseen puukauppatiliin. Myös teollisuuteen kelpaamaton puuaines energiakäyttöön hyödynnettynä parantaa yleensä lopputulosta.

Puuta välittävillä yrityksillä, kuten Metsät Kuntoon Oy:llä on asiakkainaan useita erilaisia tehtaita ja sahoja, jotka tarvitsevat erilaisia puutavaralajeja. Siksi puuta välittävät yritykset pystyvät hyödyntämään tarkasti koko puun. Laaja valikoima erilaisia katkontavaihtoehtoja ja puutavaralajeja mahdollistavat metsänomistajalle parhaimman katkonnan, jonka seurauksena metsänomistaja saa hakkuusta parhaan mahdollisen tuoton.

Harvennustarpeen ajankohtaa voit kysyä myös asiantuntijoiltamme.

Eri puutavaralajeista maksettavaan hintaan vaikuttaa myös korjuusta aiheutuvat kulut. Kulujen suuruutta määrittävät poistettavien runkojen järeys, hakkuutapa, lakisääteinen kantokäsittely, varastoalueen ja tienhoidon kulut sekä kuljetusmatkojen pituus.

Viime aikoina on ollut paljon puhetta puun hinnan noususta. Nousua on tapahtunut jonkin verran, mutta puunhinnan suurempaa nousua ovat rajoittaneet esimerkiksi polttoaineen hinnannousu, joka heijastuu puunkorjuun koko ketjuun kannolta tehtaalle sekä tehtaalta maailmanmarkkinoille.

Odottelun kustannukset

Moni metsänomistaja ei välttämättä tiedosta, että liian kauan lykätyt harvennukset puun hinnan nousua odotellessa voivat tulla kalliimmaksi kuin odottamalla saatu hinnan lisä. Kun harvennuksia lykätään, joutuvat puut kilpailemaan toistensa kanssa valosta, vedestä ja ravinteista pidempään ja näin puiden kasvu hidastuu. Kasvun hidastumisen lisäksi puun elävä latvus supistuu kasvutilan puutteen vuoksi. Puut tarvitsevat elävää latvusta yhteyttämiseen, joka on kasvun edellytys. Jos harvennusta lykätään liian pitkään, vaikuttaa supistunut latvus hidastuneen kasvun vuoksi uudistushakkuusta saataviin tuloihin merkittävästi alemman tukkiosuuden vuoksi.

Harvennusten ajankohtaa miettiessä metsänomistaja voi tarkastella puun elävän latvuksen osuutta rungon pituudesta. Elävää latvusta kuuluisi olla kuusessa 60 %, koivulla 50 % ja männyllä 40 %. Jos latvusten osuus on pienempi, on harvennus ajankohtainen. Harvennustarpeen ajankohtaa voit kysyä myös asiantuntijoiltamme, jotka neuvovat sinua puukaupoissa ja muissa sinua askarruttavissa asioissa metsiin liittyen.

Hakkuita luonnon ehdoin

Metsätaloutta voidaan harrastaa myös luonnon ehdoin talousmetsien luonnonhoidolla. Talousmetsien luonnonhoidolla tarkoitetaan luonnon monimuotoisuutta lisäävien toimien toteuttamista talousmetsissä. Talousmetsissä luonnon monimuotoisuutta lisäävät toimenpiteet kannattaa suunnitella kustannustehokkaiksi. Kustannustehokkuuden ansioista luonnon monimuotoisuutta lisäävien toimien kustannus metsänomistajalle on kohtuullinen ja näin kannattava.

Lisää talousmetsien luonnonhoidosta metsienkäsittelyn yhteydestä voit kysyä puukauppa-asiantuntijoiltamme.

Mistä tiedän metsäni mahdollisuudet?

Jos tavoitteenasi on monimuotoinen talousmetsä tai luonnonläheinen virkistäytymispaikka, uusi palvelumme Metsäinen Luontoni auttaa sinua tavoitteesi toteutuksessa. Metsäinen Luontoni -palvelu auttaa sinua ratkaisemaan sinulle tärkeät luonto-, maisema- ja virkistysarvot puunmyyntituloja unohtamatta. Räätälöimme metsäsi kehitykseen liittyvät suunnitelmat aina tarpeidesi mukaan. Näin voit itse päättää, miltä metsäsi näyttää tulevaisuudessa. Palvelun tuloksena saat kattavan 15–20 sivuisen raportin, jonka keskeisiin tuloksiin tutustutaan yhdessä metsäasiantuntijan kanssa. Lisätietoa Metsäinen Luontoni -palvelusta saat nettisivuiltamme. Palvelun voi tilata myös Metsät Kuntoon -verkkokaupasta.

• Taimikonhoidossa jätetyt tiheiköt riistalle

• Säästöpuuryhmät

• Säästöpuiksi jätetyt järeät lehtipuut ja kelot

• Ekologisten käytävien jättäminen avohakkuualueiden väliin

• Tekopökkelöiden tekeminen

• Sekametsien suosiminen

• Maalahopuiden varominen hakkuiden yhteydessä

• Luonnontilaisten tai niiden kaltaisten kitu- ja joutomaiden jättäminen hakkuiden ulkopuolelle

• Vesistön huomiointi suojavyöhykkeillä sekä vesistösuunnittelulla suometsänhoidossa.