Kolumnit

Näkökulma: Johtajuuden eri roolit ja osallistava johtaminen

Onnistunut johtaminen on sidoksissa toiminnan perustehtävään, mikä tulee olla kirkkaana mielessä kunnissa, yrityksissä ja organisaatioissa.

Nykyisin verkostomaisessa toiminnassa korostuvat johtajan vuorovaikutustaidot, neuvottelukyky ja kyky rakentaa luottamusta henkilöiden välille sekä yhteistyökumppaneihin.

Osallistava johtaja arvostaa henkilöstöä ja luo edellytyksiä organisaation perustehtävän toteuttamiseen. Johtaja ja henkilökunta toimivat yhdessä muuttuvissakin olosuhteissa.

Näin kuntavaalien mentyä on hyvä tarkastella erilaisia johtajarooleja, joita kunnissa esiintyy.

Paanasen (2016) mukaan rooleja ovat valmentaja, sillanrakentaja, kyläpäällikkö tai toimitusjohtaja.

Valmentaja puhuu joukkueesta ja sen toimivuudesta. Uuden oppiminen ja yhteisöllisyys on keskiössä; joukkue on luomassa yhdessä uutta (kaikki "käärivät hihat"). Johtaja toimii kannustajana ja haluaa mainostaa oman henkilöstönsä hyvyyttä.

Sillanrakentaja on aktiivinen toimija elinkeinoelämän, tutkimuslaitosten ja muiden verkostojen kanssa. Heidän arvoissaan korostuu sosiaalisuus ja verkostojen rakentaminen. He ovat myös innovatiivisia.

Kyläpäällikkö taas nauttii ihmisten kanssa olemisesta, hän pyrkii olemaan "samaa porukkaa", edustaa ja omaa hyvät esiintymistaidot.

Toimitusjohtajan perusajatuksen on, että hänen tulee nauttia hallituksen luottamusta ja hän kunnioittaa demokratiaa. Hän on hillitty ja ratkaisukeskeinen.

Organisaatioiden eri kehittämisvaiheissa tarvitaan todennäköisesti erilaista johtajuutta. Myös johtajuuden on kyettävä muuttumaan, joka asettaa kovia paineita esihenkilöiden työskentelylle.

Näissä kaikissa rooleissa johtaja on tänä päivänä vuorovaikutuksen ammattilainen.

Tärkeää on myös tunnistaa konteksti, jossa toimii. Oma persoona toki vaikuttaa johtamisen taustalla. Voisiko olla niin, että kysytään henkilöstöltä, millaiset "reunaehdot" he asettavat johtajuudelle?

Ainakin tulee tunnustella, mikä tapa johtaa kussakin työyhteisössä on toimivin. Lisäksi tavoitteiden asettamiseen tulee kiinnittää huomiota, sillä niiden avulla voidaan arvioida toiminnan vaikuttavuutta.

Yhteinen suunnittelu takaa hyvän sitoutumisen toiminnan eteenpäin viemiseksi. On tärkeää pohtia osallistavaa johtajuutta osana omaa johtamista.

Osallistava johtaminen on asiantuntijuuden ja asiantuntijoiden, osaajien arvostamista.

Osallistava johtaja ei oleta hallitsevansa kaikkea yksin, vaan hän ymmärtää, että johtajuus on ryhmätyötä. Se on luottamusta, vastuun antamista henkilöstölle ja muutoksen läpiviemistä yhdessä henkilöstön kanssa.

Henkilöstöltä voi siis kysyä, miten esimerkiksi joku muutos voidaan toteuttaa parhaalla mahdollisella tavalla.

Henkilöstö voidaan osallistaa myös budjetin laatimiseen. Yhteistyö vaatii aktiivista otetta myös henkilöstöltä, sillä heidän tulee tuoda esille kehityskohteita ja olla tietoisia organisaation strategiasta.

Perustehtävän toteuttaminen on helpompaa, jos kaikkien organisaatiossa toimivien valta ja vastuu ovat selkeästi kuvattu ja organisaatiorakenne on perusteltu.

Miksi joku organisaatio kukoistaa ja toinen ei?

Kyse on mahdollisuuksien luomisesta niin, että ne palvelevat tuloksekasta toimintaa ja samalla pohjustavat organisaation elinvoimaa sekä uusia innovaatioita. Samalla paranee sen alueen elinvoima, jonka alueella organisaatio toimii.

Osallistava johtaja ei oleta hallitsevansa kaikkea yksin. Hän ymmärtää, että johtajuus on ryhmätyötä.

Kuntien, yritysten ja organisaatioiden johtamisessa on samanlaista dynamiikka. Se johtuu verkostomaisesta toiminnasta, jossa päätöksiä tehtäessä ei huomioida pelkästään omaa organisaatiota tai aluetta.

Sen sijaan tulee huomioida yhteistyökumppanit ja toimintaan vaikuttavat muut tahot.

Parhaimmillaan johtajuus näyttäytyy vuorovaikutteisena toimintana, jossa hyväksytään moninaisuus. Parhaimmillaan työntekijät lähtevät mukaan yhteisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen ja hyväksyvät keskeneräisyyden.

Matka se on työelämässäkin se, mistä pitäisi oppia nauttimaan.

Kirjoittaja on LitT, yliopettaja, Master School, Kajaanin ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Airaksinen, J. 2021. Kunta- ja aluejohtaminen. Luentosarja 31.52021. Tampere: Tampereen Yliopisto.

Paananen, H. 2016. Kuntajohtaja vuorovaikutteisena toimijana. Kunnallistieteellinen aikakauskirja 44 (2) 7-26.