Kotimaa

Presidentti Niinistö huomautti YK-puheessaan, että koronapandemia on antanut jo ainakin kolme tärkeää opetusta – yksi niistä on muita rohkaisevampi

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö muistutti videopuheessaan YK:n yleiskokouksessa, että vaikka elämä on tänä vuonna saattanut olla pysähdystilassa, ilmastonmuutos ei ole pysähtynyt hetkeksikään. "Kaikkia elvytystoimia on arvioitava niiden ilmasto- ja ympäristövaikutusten näkökulmasta."

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön mukaan koronaviruspandemia on antanut jo koko joukon tärkeitä opetuksia, vaikka pandemia on kaikkea muuta kuin ohi.

– Ensiksi se on osoittanut, että meidän on otettava terveysturvallisuus paljon entistä vakavammin. Ennen seuraavan pandemian ilmaantumista tarvitsemme parempaa ennaltaehkäisyä ja parempaa valmiutta, Niinistö totesi puheessaan videon välityksellä keskiviikkoiltana YK:n yleiskokouksen 75. yleiskeskustelussa.

Toinen pandemian opetus on se, että kriisi on paljastanut, miten mailla on houkutus reagoida välittömiin uhkiin kansallisesti eikä kansainvälisesti.

– Kovasti kaivatun globaalin vastauksen sijaan saimme nähdä sarjan kansallisia vastauksia. Kun vastassa oli täysin uusi tilanne, tämä saattoi olla ymmärrettävää. Mutta se herättää huolta siitä, kuinka pystymme taistelemaan muita maailmanlaajuisia haasteita vastaan.

Kolmas opetus on ollut Niinistön mukaan rohkaisevampi: kuusi kuukautta ovat todistaneet, että maailmalla pystytään radikaaleihin toimiin, kun niitä tarvitaan.

– Pandemian leviämisen estämiseksi hallitukset, yhteiskunnat ja yksittäiset ihmiset olivat yhtäkkiä valmiita muuttamaan käytöstään. Kun uhkan suuruusluokka ymmärrettiin, alettiin etsiä epätavanomaisiakin ratkaisuja.

– Tämä antaa meille toivoa. Jos löytyy tahtoa, löytyy myös keinoja.

Instituutioihin kohdistuu nyt kasvava paine

Niinistö esitti huolensa, että koronapandemialla voi olla kielteisiä vaikutuksia koko maailman rauhaan ja turvallisuuteen.

Pandemia voi kiihdyttää olemassa olevia konflikteja, keskeyttää rauhanprosesseja ja herättää uinuvia jännitteitä.

– Mutta se voi myös tarjota mahdollisuuksia rauhaan, hän muistutti.

Niinistö totesi, että yhdessä vuosikymmenten saatossa rakennettuihin instituutioihin kohdistuu nyt kasvava paine.

Kansainvälisiä sopimuksia, normeja ja periaatteita haastetaan yhä enemmän ja niitä tulkitaan tavoilla, jotka heikentävät sekä niiden voimaa että legitimiteettiä.

– Enemmän kuin koskaan ennen tarvitsemme tehokasta monenkeskistä yhteistyötä. Enemmän kuin koskaan ennen tarvitsemme Yhdistyneitä kansakuntia.

Niinistö varoitti, että jos olemassa olevat rakenteet hylätään, syntyy vaarallinen tyhjiö – ja siitä erityisen huolestuttavana esimerkkinä ovat ydinaseet.

– Kun yksi sopimus toisensa jälkeen raukeaa, vaarana on, että pian menetämme viimeisetkin ydinasevalvonnan rippeet.

Niinistö korosti Suomen horjumatonta tukea yleisesti YK-järjestelmälle ja erityisesti Maailman terveysjärjestölle WHO:lle ponnisteluissa pandemiaa vastaan käytävän taistelun hallitsemiseksi.

– Yksikään maa ei pysty taistelemaan tätä yhteistä vihollista vastaan yksin. Kukaan ei ole turvassa, ennen kuin kaikki ovat turvassa, Niinistö summasi.

Suurvaltojen johtajat puhuivat videolla YK:n 75-vuotisjuhlakokouksessa jo tiistaina. New Yorkissa on ollut paikan päällä vain noin kaksisataa kuulijaa.

Ilmastonmuutos ei ole pysähtynyt hetkeksikään

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö muistutti puheessaan, että vaikka elämä on tänä vuonna saattanut olla pysähdystilassa, ilmastonmuutos ei ole pysähtynyt hetkeksikään.

– Emme saa unohtaa toista vaaraa, joka uhkaa ihmiskunnan olemassaoloa vielä sinnikkäämmällä tavalla. Rohkeiden ja nopeiden ilmastotekojen tarve käy päivä päivältä kiireellisemmäksi.

Niinistön mukaan enää ei voida palata kestämättömiin tapoihin, vaan maailmalla on todella "jälleenrakennettava parempaa ja vihreämpää".

– Kaikkia elvytystoimia on arvioitava niiden ilmasto- ja ympäristövaikutusten näkökulmasta.

Niinistö korosti, että Suomi on valmis tekemään oman osansa.

– Suomen hallitus ajaa vakaasti tavoitettaan tehdä Suomesta ilmastoneutraali vuoteen 2035 mennessä, ja täten maailman ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta.