Kotimaa

Suomessa 86 virusmuunnostapausta, suurin osa lähtöisin Britannian matkailusta – isossa tartuntaketjussa 30 jatkotartuntaa ja 400 ihmistä karanteeniin

Koronaviruksen uuden muunnoksen leviämisen estämiseksi THL on päivittänyt suosituksiaan ja hallitus neuvottelee matkustusrajoituksista perjantaina. Ulkoministeriö suosittelee nyt välttämään kaikkea matkustamista Britanniaan, Irlantiin ja Etelä-Afrikkaan. Ulkomailta tulee nyt enemmän tartuntoja kuin syksyn aikana.

Suomessa on todettu 86 virusmuunnosten aiheuttamaa koronavirustartuntaa. Pääosa mutaatiotartunnan saaneista on ollut matkustajia ja heidän lähipiiriään.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Taneli Puumalainen kertoi torstain koronakatsauksessa, että tartunnat ovat lähtöisin pääasiassa Britanniasta, mutta myös muista maista on tullut muutamia tartuntoja.

Puumalaisen mukaan Suomi haluaa välttää kehityskulkua, jossa ärhäkämmin leviävästä muuntoviruksesta tulee valtavirus.

Britanniassa muuntovirus syrjäytti koronaviruksen perusmuodon vähän yli kahdessa kuukaudessa. Tanskassa muunnos aiheuttaa tällä hetkellä 3,5 prosenttia koronatartunnoista, mutta määrä on noin kaksinkertaistunut viikoittain.

Uusia virusmuunnoksia on havaittu Britanniassa, Etelä-Afrikassa ja Brasiliassa. Puumalaisen mukaan virusmuunnosten syntyminen on tavallista, mutta kysymys on siitä, leviävätkö muunnokset helpommin tai aiheuttavatko ne vakavamman taudin.

Suomen mutaatiovirustartunnoissa on mukana yksi laaja tartuntaketju, jossa tapahtui noin 30 jatkotartuntaa. Puumalaisen mukaan kyseessä oli Britanniasta Suomeen ennen joulua palannut nuori aikuinen, joka oli kokoontunut ystäviensä kanssa noudattamatta karanteeniohjeita.

– Näyttää siltä, että kaikki tiedossa olevat kontaktit tunnetaan ja on testattu. Tähän liittyy ymmärtääkseni 400 karanteenimääräystä. On mahdollista, että tartuntoja todetaan vielä lisää.

Hallitus keskustelee huomenna matkustusrajoituksista

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki korosti, että Suomella on nyt aikaa reagoida ja estää muuntoviruksen leviäminen väestön keskuudessa, koska vielä valtaosa tapauksista on tullut ulkomailta.

– Se, paljonko muuntovirusta muiden virusten ohella tulee rajojen yli, on olennaista suomalaisille. Meillä ei joulukuun alkuun asti juurikaan ollut tätä Suomessa.

Virusmuunnoksen leviämisen estämiseksi karanteenisuositusta on pidennetty 14 vuorokauteen ja turvaväliksi suositellaan nyt kahta metriä.

Koronakatsauksessa mainittiin yhdeksi toimenpiteeksi myös matkustusta ja rajojen terveysturvallisuutta koskevat uudet hallituksen linjaukset. Hallitus kokoontuu perjantaina Säätytalolle keskustelemaan matkustusrajoituksista.

Ulkoministeriö päivitti matkustussuosituksia perjantaina. Nyt ministeriö suosittelee välttämään kaikkea matkustamista Britanniaan, Irlantiin ja Etelä-Afrikkaan THL:n suosituksen mukaisesti.

Muuntuneen koronaviruksen takia THL antoi oman suosituksensa jo yli viikko sitten 12. tammikuuta.

Muiden maiden osalta ulkoministeriön matkustamista koskeva maailmanlaajuinen yleissuositus on koronaviruspandemian johdosta vältä tarpeetonta matkustamista.

Ulkomailta enemmän tautitapauksia

Taneli Puumalaisen mukaan rajaturvallisuus on yksi keskeinen asia, kun uutta virusmuunnosta ja sen aiheuttamaa uhkaa torjutaan.

– Tässä tilanteessa on aihetta kiristää rajojen terveysturvallisuutta.

Tähän kuuluu esimerkiksi kaikkien maahantulijoiden testaus ja tiedetyistä riskimaista tulijoiden asettaminen karanteeniin. THL on suositellut, että kaikkea matkustamista Britanniaan, Irlantiin ja Etelä-Afrikkaan tulisi välttää.

– Korostaisin, että riski ja tapaukset voivat tulla periaatteessa mistä maasta vaan. Ainoastaan tiukalla rajojen terveysturvallisuudella ja testaamisella meillä on mahdollisuus torjua näitä tapauksia, Puumalainen sanoi.

Puumalaisen mukaan ulkomailta tulee nyt enemmän tautitapauksia kuin syksyn aikana. Ulkomaisten ja jatkotartuntojen osuus on noussut 13 prosenttiin, mutta Puumalainen uskoo tämän olevan aliarvio.

Kaikista todetuista tapauksista noin kolmasosan alkuperää ei tiedetä. Lisäksi ulkomailta peräisin olevien jatkotartuntojen seuraavat tartuntasukupolvet kirjataan yleensä kotimaisiksi tartunnoiksi.

Koronahoitajien rokotukset jo pitkällä

Osa kunnista on jo aloittanut ikääntyneiden koronarokotukset. Valtaosa kunnista alkaa rokottaa ikääntyneitä viikoilla 4–5 alkaen yli 80-vuotiaista.

Teho-osastojen henkilökunnasta on jo rokotettu yli 90 prosenttia. Koronapotilaita hoitavien osastojen ja infektiovastaanottojen, koronanäytteenottojen ja laboratorioiden sekä ensihoidon henkilökunnasta on rokotettu yli 80 prosenttia.

Tähän mennessä rokoteannoksia on annettu THL:n rekisterin mukaan 67 000, ja lisäksi noin 40 000 annosta on jo annettu tai annetaan lähipäivien aikana. Kun Pfizerin ja Biontechin rokote sulatetaan syväjäästä, se on käytettävä viiden päivän sisällä.

Suomen tavoite on antaa yhteensä ainakin 5–7 miljoonaa rokoteannosta kesään mennessä. Tällä määrällä voitaisiin rokottaa 2–2,5 miljoonaa ihmistä.

AstraZenecan myyntilupaa odotetaan EU:ssa

Puumalaisen mukaan edelleen pyritään siihen, että ikääntyvät, riskiryhmiin kuuluvat ja sosiaali- ja terveydenhuollon ensilinjan ja hoivakotien henkilöstö olisi rokotettu kevään kuluessa.

Kesällä näillä väestöryhmillä olisi jo hyvä rokotussuoja, ja muun väestön laajamittaiset rokotukset olisivat hyvin käynnissä. Puumalainen muistuttaa, että rokotuksia tehdään koko vuosi.

Tällä hetkellä odotetaan vahvistusta AstraZenecan koronarokotteen jakeluaikataulusta EU-maille. Puumalaisen mukaan THL toivoo, että lisätietoa aikataulusta ja määristä voidaan saada jo tällä viikolla, jotta kunnat voivat vahvistaa rokotussuunnitelmiaan.

AstraZeneca jätti myyntilupahakemuksen viime viikolla, ja Euroopan lääkevirasto EMA on arvioinut käsittelevänsä myyntiluvan vielä tässä kuussa.

Keskiviikkoon mennessä Suomeen on saapunut noin 150 000 annosta Pfizerin ja Biontechin rokotetta, ja torstaihin mennessä annoksia on saapunut noin 40 000 lisää. Lisäksi Lappiin on toimitettu noin 6 000 annosta Modernan rokotetta.

STM:ltä paimenkirje sairaanhoitopiireille

Eilen keskiviikkona lääkejakelukeskuksissa oli noin 40 000 annosta koronarokotetta varastossa.

Samana päivänä STM lähetti Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille (Hus) sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille selvityspyynnön niiden erityisvastuualueilla olevien covid-19-rokotteiden määrästä.

Lisäksi STM pyytää sairaanhoitopiirejä esittämään suunnitelman rokotusten jakamisesta. Vastaukset on annettava perjantaiaamuun mennessä.

THL:n tilaston mukaan tiistaina Hyksin erityisvastuualueella oli jakamatta 17 789 rokotetta ja Tyksin alueella 12 964 rokotetta.

Edellisen erän rokotteiden pitäisi pääsääntöisesti olla annettuna ennen seuraavan rokote-erän saapumista. Jo viime viikon perjantaina STM lähetti kunnille ja kuntayhtymille ohjauskirjeen, jossa se muistutti, että näiden on annettava koronarokotteet heti, kun ne ovat käytettävissä.

Tehohoidossa kuolleisuus kytkeytyy ikään

Kansallista tehohoidon Covid-19 -koordinaatioryhmää johtava professori Matti Reinikainen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta kertoi, että tehohoitopaikoista ei ole varsinaista pulaa missään. Keskiviikkona paikkoja oli 265 ja tehohoidossa oli 174 potilasta, joista 27 oli koronapotilaita.

Reinikaisen mukaan koronapotilaiden määrä tehohoidossa on pysynyt varsin tasaisena. Joitakin potilassiirtoja on tehty sairaalasta toiseen, mutta tehohoidon kapasiteetin riittävyys ei ole ollut uhattuna.

Tähän mennessä tehohoitopotilaista on menehtynyt 14 prosenttia. Kuolleisuus on vahvasti kytköksissä ikään. Alle 60-vuotiaista koronapotilaista on menehtynyt tehohoidossa kuusi prosenttia, ja yli 80-vuotiaista on menehtynyt joka toinen.

– On syytä pelätä, että kuolleisuusluvutkin saattavat nousta, jos ikäjakauma muuttuu selvästi vanhemmaksi. Toistaiseksi näin ei näytä käyneen, vaikka epidemian toisen aallon aikana potilaat ovat olleet keskimäärin vanhempia.

Yhteensä tehohoidossa on ollut 437 koronapotilasta, joista 67 prosenttia on ollut miehiä.

Kansallisen tehohoidon koordinoivan toimiston tuore raportti kertoo, että pelkkä epäily koronatartunnasta johtaa tehohoitopotilaan eristämiseen muista potilaista. Myös henkilökunta varustautuu koronavarusteilla ja -käytännöillä.

Kuitenkin vain runsaat puolet tehohoitoon tulleista tartuntaepäilyistä on osoittautunut testattaessa koronapositiivisiksi.

Tehohoidossa joudutaan epäilytapauksissa tekemään toisinaan useampia koronatestejä, koska tartunnan saaneen testitulos ei ole aina sataprosenttisen varma.

Päivitetty 21.1. klo 15.00: Lisätty tieto ulkoministeriön muuttuneista matkustussuosituksista.