Kulttuuri

Tieto-Finlandian saajaksi ehdolla kirjat terrorismista, norpista ja somesta – Kirjallisuuspalkinnot jaetaan tänä vuonna suorassa tv-lähetyksessä

Tietokirjallisuuden Finlandia-palkintoa 2020 tavoittelee kuusi teosta, joiden aiheet vaihtelevat terrorismin tutkimuksesta tanssikieltoon ja saimaannorpasta sosiaaliseen mediaan.

Kirjasyksyn odotettu juhlaviikko alkoi, kun tietokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaat julkistettiin tiistaina.

Palkintoehdokkaat ovat Leena Malkki : Mitä tiedämme terrorismista? (Otava), Jussi Pullinen : Mitä meille tapahtui? – Näin internet ja sosiaalinen media muuttivat elämämme (HS Kirjat), Timo R. Stewart : Valter Juvelius ja kadonneen arkin metsästys (Gaudeamus), Juha Taskinen : Jää hyvin, saimaannorppa (Docendo), Marjatta Sarpaneva : Timo Sarpaneva – taide ja elämä (Tammi) sekä Marko Tikka & Seija-Leena Nevala : Kielletyt leikit – Tanssin kieltämisen historia Suomessa 1888–1948 (Atena).

Tietokirjallisuuden Finlandia-voittajan valitsee tänä vuonna Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar .

Finlandia-viikko jatkuu keskiviikkona, jolloin julkistetaan lasten- ja nuortenkirjallisuuden palkintoehdokkaat. Kaunokirjallisuuden ehdokkaat julkistetaan torstaina. Jokaisessa sarjassa palkinto on 30 000 euroa.

Kaikki vuoden 2020 Finlandia-palkinnot jaetaan keskiviikkona 25.11. suorassa televisiolähetyksessä Yle TV1:ssä kello 19.

Terrorismia voi tutkia

Terrorismin tutkija Leena Malkki on tuttu muun muassa television uutislähetysten kommentaattorina. Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksessa työskentelevä dosentti ja yliopistonlehtori Malkki on yksi harvoista alan asiantuntijoista Suomessa.

Hänen teoksensa Mitä tiedämme terrorismista? (Otava) käsittelee terrorismin historiaa, nykypäivää ja tulevaisuutta ja pyrkii asettamaan ilmiön osaksi pidempää kehitystä.

Somesta sanottua

Digitaaliseen mediaan erikoistunut toimittaja Jussi Pullinen käsittelee Internetin historiaa ja sen eri ilmiöitä teoksessaan Mitä meille tapahtui? – Näin internet ja sosiaalinen media muuttivat elämäämme (HS-kirjat).

Kirjassa käydään läpi muun muassa vihapuheen, meemien, valeuutisten ja somekuplien ilmiöitä sekä selfie-kulttuuria.

Kirja on ainoa, joka on julkaistu jo vuoden 2019 puolella. Sääntöjen mukaan ehdokkaaksi voidaan asettaa kirja, joka on ilmestynyt edellisen kilpailun ehdokasasettelun määräpäivän ja kuluvan vuoden määräpäivän välisenä aikana.

Runoilijan aarrejahti

Poliittisen historian tutkija Timo R. Stewart on ehdolla palkinnon saajaksi teoksellaan Valter Juvelius ja kadonneen arkin metsästys (Gaudeamus). Juvelius (1865–1922) oli suomalainen maanmittari ja runoilija, joka uskoi löytäneensä Raamatusta salakirjoituksen. Hän matkusti arkeologisiin kaivauksiin Jerusalemiin maailman suurimman aarteen, Vanhassa testamentissa mainitun liitonarkin perässä.

Kirja on tosielämän seikkailutarina, josta avautuu näköaloja tieteellisen tutkimusmatkan, uskonnon, arkeologian, salatieteen ja aarteenetsinnän välimaastoon aikana, jolloin raja-aidat näiden välillä olivat melko väljät.

Saimaannorppa vielä kerran

Tietokirjailija ja valokuvaaja Juha Taskinen päättää Saimaa-trilogiansa teoksella Jää hyvin, saimaannorppa (Docendo). Taskinen on kuvannut norppia vuodesta 1979 lähtien. Nyt hän on ilmoittanut jättävänsä jäähyväiset hylkeelle ja ryhtyvänsä kalastajaksi.

Kirjan kuvissa ja tarinoissa hän on muun muassa kuuttien luona, lapioi norpille apukinoksen, riemuitsee kuuttikaksosista ja välittää maailmalle kuvaa Pullervo-norpasta.

Lasitaiteilijan elämäkerta

Marjatta Sarpaneva on kirjoittanut elämäkerran puolisostaan, muotoilija Timo Sarpanevasta (1926–2006). Timo Sarpaneva – taide ja elämä (Tammi) on paitsi tarina suomalaisen designin kansainvälisestä hahmosta, myös rakkaustarina.

Marjatta Sarpaneva eli lähes viisi vuosikymmentä miehensä taiteilija-muotoilija Timo Sarpanevan rinnalla. Kirjassa seurataan kuvin ja tekstein tätä rinnakkaiseloa ja luomistyötä.

Tanssikielto oli outo

Kielletyt leikit – Tanssin kieltämisen historia Suomessa 1888–1948 (Atena) on kahden historiantutkijan teos suomalaisen tanssikiellon syistä ja seurauksista. Eurooppalaisittain jyrkkä tanssikielto oli voimassa sotavuosina 1939–1944, mutta sen juuret ja vaikutukset ulottuivat pidemmälle.

Kirjoittajat ovat filosofian tohtorit Marko Tikka ja Seija-Leena Nevala . He ovat tutkineet paljon sota-aikoja, mm. sisällissotaan liittyviä aiheita ja lottia. Tikka on julkaissut teoksia myös suomalaisesta viihteen historiasta ja harmonikkataiteilijoista.