Ihmiset

Yhdessä: Kerhotoimintaa lasten toiveiden pohjalta

Harrastamisen Suomen mallin päätavoitteena lasten ja nuorten hyvinvointi

Iloinen nauru raikuu Ristijärven keskuskoulun piha-areenalta, kun eskari-2-luokkalaisten koulupäivän jälkeinen liikuntakerho on saatu käyntiin. Yli kymmenen lasta juoksee pallon perässä punaisin poskin. Pian hurrataan, kun pallo on saatu onnistuneesti maaliin. Samassa kerhon ohjaajana toimiva kunnan vapaa-aikasihteeri Elisa Pääkkönen laittaa pelin uudelleen käyntiin kannustussanojen saattelemana.

Opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla on Suomeen valmistelu kansallista harrastamisen mallia, joka kokoaa yhteen niin taiteen, kulttuurin, liikunnan, nuorisotyön kuin tieteen alojen harrastamisen.

Ristijärven keskuskoulun oppilailla on tästäkin syksystä lähtien ollut mahdollisuus osallistua heti koulupäivän päätteeksi monipuoliseen kerhotoimintaan.

– Meillä on tarjolla esimerkiksi kuviskerho, luontokerho, bändikerho sekä liikuntakerhoja, koulun rehtorina ja kunnan sivistyspäällikkönä työskentelevä Tiinaliisa Portano kertoo.

Pääosa tarjonnasta kohdistuu alakoululaisille, mutta kerhoja on myös yläkoululaisille.

Suomen mallin tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Toimintaa voivat toteuttaa esimerkiksi erilaiset yhdistykset, kunta ja koulut itse asiantuntevien ohjaajien mahdollistamana. Myös nuorten omaehtoinen toiminta valvotussa ympäristössä on mahdollista.

Ristijärvellä kunnan pienestä koosta huolimatta pystytään laajalla yhteistyöllä mahdollistamaan monipuolinen kerhotarjonta. Ristijärven Pyry ja 4H-yhdistys ovat keskeisimmät yhteistyötahot, mutta kerhojen ohjaajina toimivat myös opettajat.

– Meillä pienessä kunnassa ei harrastusmahdollisuuksia ole niin paljon tarjolla, joten on erittäin arvokasta, että pystymme myös kouluna tukemaan lasten harrastustoimintaa, kiittelee Portano opettajien panostusta asiaan.

Yksi usein keskusteluissa esille nouseva aihe on koulukuljetuksen piiriin kuuluvan lapsen aito mahdollisuus osallistua koulupäivän jälkeiseen kerhotoimintaan.

– Meillä osa kerhoista on sijoitettu niin sanotuille iltapäivän odotustunneille, jolloin kuljetusoppilailla on yhdenvertainen osallistumismahdollisuus, Portano kuvaa Ristijärven ratkaisua.

– Näin heilläkin on mahdollisuus osallistua mielekkääseen tekemiseen passiivisen odottamisen sijaan.

Pitkien etäisyyksien Kainuussa koulukuljetukset ovat arkipäivää. Ristijärvelläkin koulukuljetuksiin ovat oikeutettuja yli puolet koulun oppilaista. Perusopetuslain 628/1998 mukaan oppilaan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia, yläkoululaisella kolme tuntia.

– Meillä onneksi kaikki kuljetusoppilaat odotustunteineen sopivat tuohon aikaraamiin, Portano kertoo.

– On kuitenkin ymmärrettävää, että kuntien tiukkenevassa taloustilanteessa ja toisaalta oppilasmäärien pienentyessä kyytejä joudutaan yhdistelemään siten, että raja täyttyy jo itse matka-ajasta. Tuolloin joudutaankin miettimään ihan uusia ratkaisuja.

Mutta palataan takaisin liikuntakerhoon. Jalkapallo on vaihtunut jo hippaleikiksi. Ykkösluokkalaisen Mennan mielestä liikuntakerhossa on parasta kivat ja erilaiset pelit. Luokkakaveri Lassin mielestä parasta on, kun saa olla kavereiden kanssa ja oppii uusia asioita. Opetus- ja kulttuuriministeriö edellyttää vahvaa lasten ja nuorten kuulemista Suomen harrastamisen mallissa. Ristijärvellä oppilaat ovat mukana suunnittelemassa kerhojen sisältöjä riippumatta toiminnan järjestäjästä.

– Kun lapset saavat olla mukana suunnittelemassa kerhoja ja kertomassa toiveistaan, se näkyy heti runsaana osallistujamääränä, iloitsee Elisa Pääkkönen.

Samassa oppilaat nappaavat ohjaajankin mukaan hippaleikkiin. Virtaa riittää eikä väsymyksestä näy merkkiäkään!

Jutun kirjoittaja työskentelee Kainuun Liikunnalla lasten liikunnan asiantuntijatehtävissä.

Taustalähteenä jutun kirjoittamisessa on käytetty Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisemia harrastamisen Suomen mallin tiedotteita ja asiakirjoja. Lisätietoja: https://minedu.fi/suomen-malli

Yhdessä-palsta on tuotettu 4H Kainuun, Kainuun Liikunnan, Kainuun Nuotan, MLL:n ja Kainuun Sanomien yhteistyönä. Palstalla kerrotaan alueellisesta järjestötyöstä ja sen yhteiskunnallisesta merkityksestä.