Mielipiteet

Lukijan mielipide: Kainuu-sopimus olisi nyt tarpeen

Kainuussa on elämää kuntavaalien ja koronan jälkeenkin. Siksi katseen on oltava kauempana kuin vaalilupausten jakamisessa.

Maakunnassa, kuten joka kunnassa, on käynnissä sama polarisaatio kuin valtakunnallisesti.

Hyvässä asemassa olevien osuus kakusta vahvistuu ja heikommat jäävät jälkeen yhä enemmän.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Sisäänpäin käpertymisen, Kainuun soten päätöksenteossa näkyvän kahdella tuolilla istumisen ja kuvittelun, että kehityksen kelloa voisi vääntää taaksepäin, sijaan tarvitsemme yhteistä Kainuu-sopimusta ja asenteiden avartamista.

Yhteistyö, yhdessä sopiminen ei tarkoita tasapäistämistä, eikä paikalleen jämähtämistä, vaan yhteisen tilannekuvan luomista ja tosiasioiden tunnustamista.

Ei esimerkiksi Kajaanin ammattikorkeakoulu, jonka hallitusta olen viimeiset 8 vuotta vetänyt, olisi saavuttanut sitä asemaa ja tunnusta, joka sillä nyt on, jos energia olisi mennyt sisäiseen riitelyyn.

Yhtiön hallituksessa on viiden eri puolueen edustajia, mutta yhteisen, yhdessä päätetyn strategian mukaisesti toimivina.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Vastaavia kokemuksia olen saanut Kainuun Liiton maakuntahallituksen työstä.

Kajaani, jossa asuu yli puolet maakunnan väestä, ja koko Kainuu on suurien haasteiden edessä.

Joka vuosi työmarkkinoilta poistuu eläkkeelle puolet enemmän väkeä kuin nuoria tulee työikään.

Kainuulaisia on pyöreästi 72 000, ja töissä tästä 27 000. Tämä huoltosuhde heikkenee koko ajan, ellei maakuntaan saada pysyvästi lisää työikäistä väestöä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kylmä tosiasia on se, että vastaava kehitys on käynnissä koko Suomessa ja jokainen alue pyrkii pitämään kiinni osaavasta työvoimasta.

Kainuun ja muun Suomen välillä on muuttoliikettä molempiin suuntiin, mutta Suomessa ei ole väestöreserviä joka kääntäisi kehityksen suunnan.

Asenteellisesti ajalta "maailma on pannukakku" oleva rajatkiinni-ajattelu ei tuo meille Kainuuseen lisää työntekijöitä, ei veronmaksajia eikä hoivakoteihin hoitajia.

Eikä väestöongelma ratkea käypäläisillä marjanpoimijoilla.

Maailmalle avautumisen on oltava keskeinen elementti yhteistä kehitysstrategiaa, Kainuu-sopimusta oman maakunnan pitämiseksi elinvoimaisena.

Aki Räisänen

kuntavaaliehdokas (vas.)Kajaani

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä