Mielipiteet

Lukijan mielipide: Lapsen oikeuksien edistäminen kuuluu Kainuun hyvinvointialueen strategiaan

Hyvinvointialueiden toiminnan käynnistämistä valmistellaan parhaillaan kiivaasti. H-hetkeen on enää vuosi ja ensimmäiset aluevaalit pidetään nyt.

Vaaleissa valittavat aluevaltuustot aloittavat työnsä maaliskuussa. Tätä ennen hyvinvointialueiden perustamista valmistelevat väliaikaiset valmistelutoimielimet. Hyvinvointialueen rakentamisen aika on tärkeä vaihe. Nyt luodaan ne rakenteet, jotka ohjaavat hyvinvointialueen päätöksentekoa tulevaisuudessa.

Hyvinvointialueen vastuulla on sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestäminen. Sosiaaliset perus- ja ihmisoikeudet luovat velvoittavan pohjan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiselle. Hyvinvointialueet, kuten myös valtio ja kunnat, kuuluvat julkiseen valtaan.

Perustuslaki edellyttää, että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu.

Lasten kannalta erityisen merkittävä ihmisoikeussopimus on YK:n lapsen oikeuksien sopimus. Siihen sisältyy laajasti sosiaalisia oikeuksia, kuten oikeus parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan ja terveyspalveluihin, oikeus sosiaaliturvaan sekä julkisen vallan velvoite tukea vanhempia lasten kasvatuksessa ja järjestää lastensuojelupalveluita.

Hyvinvointialuetta velvoittava YK:n lapsen oikeuksien sopimus luo perustan kestävälle lapsi- ja perhepolitiikalle. Lapsen oikeuksien sopimuksen läpileikkaavat yleisperiaatteet ovat syrjimättömyys, lapsen edun ensisijaisuus, lapsen oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen sekä lapsen oikeus tulla kuulluksi ja hänen näkemystensä kunnioittaminen. Näiden periaatteiden tulee ohjata myös hyvinvointialueen päätöksentekoa ja toimintaa kaikissa lapsia koskevissa asioissa.

Lapsen oikeuksien sopimukseen, muihin ihmisoikeussopimuksiin ja perusoikeuksiin pohjautuva ja parlamentaarisessa komiteassa valmisteltu kansallinen lapsistrategia julkaistiin keväällä 2021. Lapsistrategia antaa suuntaviivat myös hyvinvointialueen lapsia ja perheitä koskevalle työlle.

Esimerkiksi lapsivaikutusten arviointi tulee ottaa systemaattiseksi osaksi päätöksentekoa ja toimintaa hyvinvointialueella. Lapsivaikutusten arviointi tulee ulottaa myös talousarviopäätöksiin. Lasten osallisuus, oikeus tulla kuulluksi ja tiedonsaanti on huomioitava hyvinvointialueen toiminnassa.

On tärkeää, että nämä asiat kirjataan Kainuun hyvinvointialuestrategiaan. Meidän on muistettava, että lapsen oikeudet eivät toteudu itsestään. Niitä on toteutettava kaikessa lapsia ja nuoria koskevassa päätöksenteossa ja toiminnassa joka päivä.

Seija Karjalainen

toiminnanjohtaja

MLL:n Kainuun piiri ry