Mielipiteet

Lukijan mielipide: Matikka ei maistu ja lukioiden tyttövaltaisuus voi lisätä pahoinvointia

"Suuri osa suosittujen lukioiden opiskelijoista on tyttöjä", kertoi Yle.fi 13.9.

Artikkelin tilastot ovat lähes yksinomaan pääkaupunkiseudun lukioista. Juttuun haastatellun professori Katariina Salmela-Aron mukaan olisi tärkeä tunnistaa ja ymmärtää syitä, jotka johtavat lukioiden tyttövaltaisuuteen. Hänen mukaansa siitä voivat kärsiä sekä pojat että tytöt.

Syitä suosittujen lukioiden tyttöistymiseen on useita. Artikkelissa ei kerrottu, onko joukossa yhtään matematiikkapainotteista lukiota. Media korostaa musiikkia, taiteita, humanistisia aineita sekä muuta kivaa ja viihteellistä. Ylen uutisissa ja lehdissä on kulttuuriuutiset ja urheilu-uutiset.

Älyllinen ponnistelu ja matemaattisiin aineisiin panostaminen eivät ole median eivätkä päättäjien suosiossa. Tubettavat julkkikset ovat isosti otsikoissa. Matematiikkaa pidetään yleissivistystä rapauttavana. Siitä on kuultu jopa opetusministerien Li Andersson ja Jussi Saramon suusta.

Yle.fi-sivulta on luettavissa professori Kari Enqvistin kolumni: "Yleissivistykseen tarvitaan myös matematiikkaa. On ihan perusteltua painottaa korkeakouluvalinnoissa matematiikkaa. Yhtälöitä ei kenenkään tarvitse muistaa, mutta jokaisen tulisi ymmärtää luonnonlakien merkitys historian virrassa".

Tällaista matematiikan imagon kohottamista tarvitaan lisää.

Se miten vaikeaa on ollut päästä mediaan matematiikalla, näkyi taas 12.9. Kysy Ylestä -illassa. Lähetin ohjelmaan kysymyksiä, miksi matikka ei maistu Ylelle eikä matematiikka näy Ylen ohjelmissa. Esitin lisää kysymyksiä ohjelman aikana. Yhtään matematiikkaa koskevaa kysymystä ei käsitelty. Sen sijaan seliteltiin urheiluohjelmien suurta määrää sillä, että ne ovat suosittuja.

Tein jatkokysymyksen: Oletteko kuulleet yhdestäkään ihmisestä, joka olisi kuunnellut/katsonut ohjelmaa, jota ei lähetetä? Tähänkään ei vastattu.

Pahoinvointiuutisoinnista on tullut muoti-ilmiö varsinkin Ylen uutisissa. Hyvä on ongelmista kertoa, mutta jatkuva uutisointi voi ruokkia pahoinvointia lisää. Pitäisikö paljastaa ilmiön lisääntymisen todellisia syitä ja yrittää korjata niitä? Viihde ei ole parasta lääkettä, vaikka siihen tuntuu uskovan verovaroilla kustannettu Yle.

Kun olimme koulussa, ei kukaan aikuinen tullut kertomaan, että pitää välillä latautua, etsiä itseään ja ihmetellä, kuka minä olen, eikä hengailun tarpeestakaan puhuttu. Piti lukea ja tehdä töitä. Mahdanko tietää vieläkään, kuka olen? Luulen olevani matikkatäti, mutta olenko?

Pitäisi käynnistää matematiikan uusi koulukorjaamo. Mielestäni Ylen nettisivulla hallituskaudella 2011–2015 kehitetty Koulukorjaamo on epäonnistunut matematiikka-ahdistuksen lieventämisessä. Digihypetys ja muut uudet tuulet panivat peruskoulun sekaisin.

Tottuvatko nuoret jo lapsesta lähtien liian helppoon elämään. Ei tarvitse ponnistella oppimisensa eteen kuten sodanjälkeisen sukupolven. Silloin monet meistä joutuivat oppikouluun vieraalle paikkakunnalle. Ei ollut kouluruokailua ja oli huolehdittava kaikesta, asunnon lämmityksestä ja veden kaivosta kantamisesta lähtien. Siinä kehittyi sisua ja ajatteli, että "kyllä se aurinko paistaa vielä risukasaankin".

Nyt ovat lauantait vapaita ja pitkät lomat. Eikö mikään riitä akkujen lataamiseen?

Matematiikan opiskelu opettaa keskittymiskykyä, pitkäjänteisyyttä ja loogista ajattelua. Niistä taidoista oli paljon apua muidenkin oppiaineiden opiskelussa.

Jonkun pitäisi huolestua matemaattisten aineiden opiskelija- ja opettajapulasta.

Alli Huovinen

matikkatäti

Oulu