Mielipiteet

Lukijan mielipide: Pelastuslaitosten ongelmat eivät saa siirtyä hyvinvointialueille

Pelastusala Suomessa on ollut nykyisen muotoista noin 17-18 vuotta. Kunnallinen pelastustoimi muutettiin lailla kuntien yhdessä ylläpitämäksi alueelliseksi pelastustoimeksi. Sama laki määritti pelastustoimen alueiden määrän: niitä on 22.

Pelastustoimen toimintatavat jatkuivat monella tapaa myös alueellisessa pelastustoimessa. Pelastuslaitokset ovat olleet ja ovat edelleen päällikkövaltaisia organisaatioita. Niissä korostetaan itsehallintoa, johon ei voi vaikuttaa kunnolla edes Suomen pelastustoimea ohjaava ja valvova sisäministeriö.

Pelastusjohtajat ovat vastuussa laitostensa toiminnasta, toiminnan tasosta ja pelastuslaitoksen kehittämisestä.

Pelastuslaitoksissa on sopimuspalokuntien ja pelastuslaitoksen yhteistoiminta jäänyt liian vähäiseksi. Joissain laitoksissa sitä ei ole juuri yhtään.

Yhteistoiminnassa esiin tulleet puutteet ja ongelmat ovat harvoin johtaneet tilanteen korjautumiseen. Kirjoittamattomaksi normiksi on muodostunut se, ettei alan ongelmista saa puhua, ja ainakaan alan ulkopuolelle niistä ei saa kertoa.

Tällainen toimintakulttuuri on kasannut pelastuslaitoksiin hoitamattomia puutteita, joista osan tulisi olla kunnossa lakiin perustuen. Näistä puutteista räikeimmät ovat työturvallisuudessa ja työterveyshuollossa.

Työturvallisuus ei ole sillä tasolla, mitä erityisen vaarallinen työ, kuten esimerkiksi maastopalojen sammuttaminen edellyttää. Työterveyshuoltokaan ei ole kaikilta osin riittävällä tasolla.

Sopimuspalokuntatoiminta on saanut heiketä liian pienistä toimintaedellytyksistä johtuen. Palokuntien suorituskyky vaatii vahvistamista. Pelastusalan menettelytapoja ja tekniikkaa tulisikin nopeasti uudistaa.

Myös kiusaamista ja häirintää ilmenee pelastusalalla. Puhumattomuus ja ongelmien kieltäminen ovat osasyitä siihen, ettei ongelmaan ole puututtu ennen kuin asia nousi julkisuuteen.

Pelastustoimi on tärkeä turvallisuustoimija yhteiskunnassa. Joka päivä Suomessa lähtee keskimäärin noin 300 kertaa ammatti- ja sopimuspalokuntia torjumaan onnettomuutta.

Viime vuonna paloauto lähti hälytystehtävään sopimuspalokuntien asemilta 68 000 kertaa. Luku kuvaa hyvin sopimuspalokuntatoiminnan tärkeyttä pelastusalalle.

Alan ehdoton vahvuus on pelastushenkilöstö, ammattipalomiehet ja sopimuspalokuntalaiset. Se tuli hyvin näkyviin Kalajoen maastopalossa, jossa ammattipalomiehet ja sopimuspalokuntalaiset tekivät yhdessä raskasta työtä itseään säästämättä.

Pelastustoimi muuttuu kuntien yhdessä huolehtimista pelastuslaitoksista hyvinvointialueiden pelastuslaitoksiksi vuoden 2023 alussa.

Pelastuslaitokset poikkeavat toisistaan. Hyvinvointialueiden valmistelun yhteydessä tulee tarkkaan arvioida nykyisten pelastuslaitosten tila mahdollisine puutteineen ja suunnitella, miten nämä puutteet korjataan.

Nykyiset puutteet ja vanhanaikainen toimintakulttuuri eivät saa siirtyä hyvinvointialueille.

Isto Kujala

toiminut Suomen Sopimuspalokuntien Liiton varapuheenjohtajana, puheenjohtajana ja toiminnanjohtajana vuosina 2001-2019