Mielipiteet

Lukijan mielipide: Tulevaisuuskuulutus hyvinvointialueille: antakaa valta teknologiaa ymmärtävälle käytännön osaajalle

Koko sosiaali- ja terveydenhuolto nojaa vahvasti näyttöön, käytännön osaamiseen ja kokemukseen. Kustannuksista merkittävä osa tulee reaktiivisista toimenpiteistä. Niitä olisi voitu välttää ohjauksen ja hoidon oikea-aikaisuudella. Samalla toimenpiteet olisivat olleet kevyempiä hoidettavalle. Järjestelmän kantokyvyn määrittää, miten käytännön osaaminen, teknologia ja oikea-aikaisuus voisivat kohdata nykyistä paremmin.

Teollisuudessa on jo vuosikymmeniä käytetty dataa ennustamaan, milloin koneen osan hajoamisen riski on kasvanut. Osan vaihtaminen ennen rikkoontumista on kustannustehokkaampaa kuin pysäyttää koko tehdas vian takia. Niin ikään vian syyn löytäminen on tärkeämpää kuin vaihtaa vahingoittuneita osia toistuvasti.

Tekoäly ja data mahdollistavat oikea-aikaisen ja usein myös ennakoivan puuttumisen myös terveydenhuollon prosesseissa. Entä jos keskittäisimme tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostuksemme tuomaan teknologian ja tutkimuksen havainnot hoitotyön kehittämiseen työelämälähtöisesti?

Esimerkiksi pitkäaikaissairauksia sairastavien hoitotyössä kliinisesti erikoistuneiden ja laajavastuisten hoitotyön asiantuntijoiden työn on osoitettu vaikuttavan hoidon tuloksiin. Turvallisuus, tuloksellisuus, tehokkuus ja asiakastyytyväisyys paranivat kaikki. Ehkäisevässä terveydenhuollossa on terveydenhoitajilla merkittävä rooli väestön terveyden ylläpitämisessä ja sairauksien ehkäisyssä. Lääkärien ja hammaslääkärien määrä ja vastaanottojen lisääminen eivät siis yksin ratkaise terveydenhuollon palvelujen saatavuutta ja hoitoon pääsyä.

THL tilastoraportin 11/2021 mukaan lääkärikäynnit ovat vähentyneet samaisena kymmenen vuoden aikana. Syynä ei näytä olevan vain lääkäripula, vaan työajan kohdentuminen muuhun kuin potilastyöhön. Vaikuttavampi tekeminen edellyttää jatkuvaa olemassa olevan tekemisen kriittistä arviointia. Esimerkiksi sairaan- ja terveydenhoitajien sekä lääkäreiden välistä työnjakoa on kehitettävä potilaiden ohjauksessa ja ennaltaehkäisevässä työssä.

Äänestäjille lankeaa kova pähkinä päättää, miten terveydenhuoltoa kehitetään. Haasteen vaikeutta kuvaa, se että hyvinvointialueiden vuosittaiset nettokustannukset olivat 3081-4788 euroa/asukas. Vielä merkittävämpi on kustannuksen kasvu, joka viimeisen kymmenen vuoden aikana oli 38,4 prosenttia.

Uutta ja tarvelähtöistä teknologiaa hyödyntävä terveyden- tai sairaanhoitaja tarjoaisi laajemman, paremman ja vieläpä kustannuksiltaan nykyistä tehokkaamman palvelun. Jotta Ihmiset saavat kokonaisvaltaista, korkeatasoista ja oikea-aikaista sekä ihmislähtöistä hoitoa, on panostettava paitsi sairaanhoitajien ja muiden terveydenhuollon ammattihenkilöiden lukumäärään myös osaamisen hyödyntämiseen ja heidän hyvinvointiinsa. Tämä vaikuttaa sekä työvoiman saantiin että työvoiman pitämiseen työssä.

Terveydenhuollon menot olivat vuonna 2019 noin 22 000 milj. euroa. Toiminnan kehittämiseen ammattikorkeakoulut saivat noin 58 milj. euroa työhön, jonka tuloksia meistä jokainen tarvitsee ja hyödyntää. Työelämälähtöinen tutkimus tarvitsee tätä paremman resurssin.

Laajemmassa kuvassa on koko julkisen sektorin tuottavuuden kehittäminen. Ammattikorkeakoulujen merkitys työelämänläheisestä TKI-työstä tunnistetaan kansainvälisesti. Tutkimusrahoituksia kohdennettaessa painottuu kuitenkin usein vain akateeminen ja teoreettinen perustutkimus. Tarvitsemme molempia.

Uskon, että terveydenhuollon tulevaisuus riippuu pitkälti sote-osaajien mahdollisuuksista kehittää osaamistaan, ja sitä kautta omaa, koko työyhteisön ja alansa työtä.

Matti Sarén

rehtori

Kajaanin ammattikorkeakoulu

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arene Ry:n 2. varapuheenjohtaja