Mielipiteet

Mielipide: Lempeydellä lisää mielenterveyttä

Mielenterveys ja mielen hyvinvointi on meitä kaikkia koskettava asia. Mielenterveys ei ole ainoastaan häiriön puuttumista vaan voimavara, jonka avulla selviytyminen jokapäiväisestä elämästä onnistuu.

Mielenterveyshäiriöiden määrä on kuitenkin kasvanut räjähdysmäisesti ja ne ovat jo isoin yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen. Henkilökohtaisen inhimillisen kärsimyksen lisäksi niillä on merkitystä myös kansantalouden näkökulmasta.

Asenteet muuttuvat hitaasti. Mielenterveyshäiriöt ovat olleet pitkään hävettävä ja piiloteltava asia. Nyt kun asioista puhutaan ja apua yritetään hakea, palveluita ei ole saatavilla.

Hoitoa vaativien sairauksien lisäksi kaikkien elämässä tapahtuu kriisejä, osa ihan normaaleihin kehitystehtäviin liittyviä, joihin olisi hyvä saada ulkopuolista tukea ja reflektointia.

Esimerkiksi murrosikä on nimensä mukaisesti elämän murrosvaihe, mikä vaikuttaa nuoren lisäksi myös vanhempiin. Ja tänä päivänä avioliitoista noin puolet päätyy eroon, mikä on koko perhettä koskettava kriisi.

Olisiko syytä kehittää neuvolajärjestelmää ja laajentaa pidemmälle lapsen kasvussa ja kehityksessä, jopa sinne teini-iän yli.

Ongelmien ennaltaehkäisyn kannalta olisikin tarpeellista voida tarjota lyhytaikaisia kriisipalveluita perusterveydenhuollosta ja sosiaalipalveluista.

Mielelläni pohtisin myös, olisiko syytä kehittää neuvolajärjestelmää ja laajentaa pidemmälle lapsen kasvussa ja kehityksessä, jopa sinne teini-iän yli.

Näin voitaisiin vähentää taakkaa myöhemmistä korjaavista ja kuntouttavista palveluista, esimerkiksi huostaanotoista, joista ison osan takana on mielenterveys- tai päihdeongelmia.

Kiireisen ja suorituskeskeisen arjen ympärille tarvittaisiin myös lisää lempeyttä ja myötätuntoa, sekä itseä että muita kohtaan.

Vastuu mielenterveyden hoitamisesta on tietenkin myös yksilöllä itsellään. Terveelliset elämäntavat, riittävä uni, säännöllinen liikunta edistävät ja hoitavat fyysisen terveyden lisäksi myös mielenterveyttä.

Kiireisen ja suorituskeskeisen arjen ympärille tarvittaisiin myös lisää lempeyttä ja myötätuntoa sekä itseä että muita kohtaan. Aina ei tarvitse jaksaa panostaa sataprosenttisesti ja suorittaa robotin lailla tasalaatuista tulosta. Ihmisyyteen kuuluu vireystilan vaihtelut, jolloin joskus suorituskyky on heikompi ja lepoa tarvitaan enemmän.

Kriteerit menestyvälle työntekijälle, ahkeralle opiskelijalle ja hyvälle vanhemmalle kiristyvät jatkuvasti, eikä kohta kukaan pysty saavuttamaan näitä tavoitteita.

Vaatimukset eivät tule kuitenkaan mistään ulkoa, vaan me itse luomme ne jopa huomaamattamme, joten riittäisikö vähempi?

Voitaisiinko tyytyä siihen, mikä on riittävän hyvä ja päästä eroon jatkuvasta riittämättömyyden ja huonommuuden tunteesta?

Lisätä lempeyttä ja myötätuntoa arkeemme.

Kirjoittaja on kajaanilainen sairaanhoitaja ja kansanedustajaehdokas (vas.).