Paikallisuutiset

Soten pandemiapäällikkö: jos turvaväli pysyy, maski ei tuo mitään lisäarvoa – syyslomailla voi ja joulupukki saa tulla, kunhan muistaa varotoimet

Pohjois-Suomen alueellinen valmiustoimikunta ilmaisi tiistaina huolensa siitä, että kansallinen kasvomaskisuositus ei näy vielä riittävästi Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Kainuun soten pandemiapäällikkö Olli-Pekka Koukkari suhtautui maski-asiaan kuitenkin maltillisesti, kun hän puhui samana päivänä Kaukametsän opiston ja Kajaanin kaupunginkirjaston järjestämässä Suorat sanat -keskustelutilaisuudessa.

Koukkarin mukaan Kainuun koronatartuntatilanne on kokonaisuudessaan hyvin rauhallinen eli ollaan epidemian perustasolla. Eristykseen määrättynä on tällä hetkellä kymmenkunta ihmistä ja karanteenissa on noin 40. Sairaalahoidossa ei ole koronan takia ketään.

– Perustasolla kauppa-asioinnissa ei edellytetä maskia tai sitä ei erityisesti suositella, vaan oletetaan, että ihminen voi pitää 1,5–2 metrin turvavälin. Se on pääsääntöisesti helppoa. Siten kun ollaan julkisessa paikassa, jossa turvavälejä ei voida säilyttää, niin maskinkäyttösuositus on, hän totesi.

Koukkarin mielestä turvaväli riittääkin pitkälti perustasotilanteessa.

– Kyllä minä laitan paukut siihen, että jos yksin ajaa autolla tai käy kaupassa niin että pysyy paria metriä kauempana muista, niin maski ei tuo silloin mitään lisäarvoa. Kun turvavälien pitäminen ei onnistu, niin silloin sillä suojaa ainakin lähimmäisensä.

Maski laajempaan käyttöön kiihtymisvaiheessa

Oleellisesti laajempaan maskin käyttöön mennään, jos epidemia etenee kiihtymisvaiheeseen.

– Kiihtymisvaiheessa tultaisiin antamaan suositus siitä, että maskia käytetään kaikessa kauppa-asioinnissa, kaikissa julkisissa tilaisuuksissa ja tilanteissa sekä lisäksi toisen asteen kouluissa ja korkeakouluissa.

Samalla Koukkari korosti, että maski ei poista minkään muun varotoimen tarvetta.

– Turvavälit, puhtaat kädet, oikea pärskimistekniikka ja terveenä liikenteessä olo ensin. Jos nämä eivät riitä ja mennään kiihtymisvaiheeseen, vasta siten maskit.

Koukkari arvioi, että kiihtymisvaihe on tulossa jossakin vaiheessa.

– Lienee kysymys enemmän ajasta kuin siitä, että tuleeko se. Näyttäisi, että tauti aiheuttaa pitkäkestoisen merkittävän haitan yhteiskunnalle, mutta ei ole syytä olettaa sairaalan täyttyvän koronapotilaista ja tehohoitopaikkojen loppuvan. Tällä hetkellä tärkeintä on, että ihmiset pääsevät nopeasti testiin, saavat tuloksensa ripeästi ja yli 99 prosentin todennäköisyydellä voivat negatiivisen testituloksen kanssa palata arkeen.

Jos epidemia äityy pahaksi, edessä on sama tilanne kuin keväällä eli kiireettömiä hoitoja on siirrettävä tuota tuonnemmaksi henkilöstöresurssien vapauttamiseksi koronan kimppuun.

– Meillä ei ole tällä alueella muitten työnantajien palveluksessa merkittävää terveydenhuollon ammattihenkilöresurssia eikä näköpiirissä ole valmiuslain mahdollisuutta esimerkiksi yksityisen puolen ammattihenkilöiden käyttämiseen. Meillä ei ole ihmisiä tekemään sen enempää kuin tälläkään hetkellä on.

Perhekuplittain matkailun riski hallittavissa

Keskustelussa nousi maskien lisäksi esiin syyslomien aikainen matkailu ja vierailu. Koukkari näki, että syyslomamatkailijat ovat pääsääntöisesti lapsiperheitä, jotka eivät harrasta kosteita illanviettoja.

– On erittäin epätodennäköistä, etteikö syyslomamatkailun myötä tautitapauksia Kainuussakin nähtäisi, mutta tässä on hyvä muistaa se, että syyslomamatkailevat perheet ovat pääsääntöisesti verrattain huonoja levittämään tautia.

Koukkarin mukaan lasten kyky levittää tautia ei ole erityisen hyvä ja lasten riski saada vakava tauti on käytännössä olematon.

– Heidän vanhempansa saatavat toki onnistua vakavamman taudin saamisessa ja taudin levittämisessä, mutta niin kauan kuin matkailu tapahtuu ikään kuin perhekuplittain, niin riski on täysin hallittavissa. Tottakai on syytä pitäytyä terveenä matkustamisessa, noudattaa varotoimia ja ladata koronavilkkusovellusta.

Isovanhempien luona voi vierailla

Isovanhempienkin luona voi vierailla, kunhan muistaa varotoimet.

– Jos mahdollista, niin sen sijaan että istutaan pöydän ääressä juomassa limpparia, käydään vaikka kävelyllä, Koukkari kannusti.

Joulupukinkaan ei tarvitse jäädä Korvatunturille.

– 15 minuutin tai sitä pidempi oleskelu samassa huoneessa koronaviruspositiivisen henkilön kanssa katsotaan altisteeksi, samoin väljemmässä tilassa 15 minuuttia tai pidempään alle kahden metrin etäisyydellä. Silloin kun pysytään kotivierailussa alle 15 minuutin vierailuajassa ja pidetään vähintään parin metrin turvaväli, niin se tarkoittaa, että emme ole pärskeiden kantamalla ja myöskään 15 minuutin altisteaika ei täyty. Kun pukki pitää poronsa liikkeessä eikä jää turhaan tupakoimaan, niin mikäs siinä.

Koronavilkku ei ole auttanut tartuntojen kiinnisaamista

Koronavilkku ei ole auttanut Kainuun tartuntatapausten kiinnisaamisessa.

– Teknologia ei pysty luotettavasti mittaamaan altistumisen kestoa ja ongelmana on se, että me emme saa tietoa siitä, missä altistuminen on tapahtunut. Tietoturvasyistä jätetään hirvittävän paljon teknologian potentiaalia käyttämättä. Nämä ovat sellaisia asioita, joissa yksilön tietosuoja ja yhteisön etu ovat vastakkain. Tämä on se kompromissi.

Koronavilkun hyvyys on ennen kaikkea siinä, että laajasti käytettynä henkilö voi olla aika levollisin mielin, jos vilkku ei vilkuta. Jos vilkku vilkuttaa, pitää menetellä oikein.

– Vilkkuilmoitukset ovat johtaneet muun muassa siihen, että on hakeuduttu suoraan testiin tai on ajeltu, että nyt pitää mennä karanteeniin. Ei suinkaan näin. Toimintamalli on, että vilkkuilmoituksen jälkeen yhteys omalle terveysasemalle, jossa haastatellaan ja katsotaan, että onko altistuminen tapahtunut jossakin tiedetyssä tilanteessa. Jos on, siitähän seuraa karanteenia. Jos samalla osoittautuu, että on kehittynyt oireita, ohjataan testiin.

Koronavirus ei katoa kokonaan

Pitkälläkään tähtäimellä koronavirus ei katoa kokonaan, kuten ei ole kadonnut pitkään rokotettu influenssakaan.

– On aivan selvää, että koronavirus ei tule poistumaan täältä ainakaan modernin ihmiskunnan olemassaolon aikana. Pikkuhiljaa se löytää paikkansa ja muuttuu yhdeksi niistä taudinaiheuttajista, joiden kanssa me eletään. Tavalla tai toisella väestö saa siinä määrin immuniteettia, että pandemisen tautitaakan uhka pienenee ja kenties lääkehoidolla ja rokotteilla kyetään suitsimaan ainakin vakavampia tautimuotoja.

Tällä hetkellä maailmassa ei ole toimivaa koronavirusrokotetta.

– Jos käy niin onnekkaasti, että saamme ainakin vakavilta tautimuodoilta suojaavan rokotteen järkevässä ajassa, niin pidän todennäköisenä, että pandemian alusta parin vuoden kuluessa päästään kutakuinkin normaaliin. Jos rokotetta ei tule, niin kenties 3–4 vuodessa aika hoitaa saman kuin mitä rokote. Toki inhimillinen hinta voi olla silloin kovempi.