Kotimaa

Suomen viime vuoden tulokärjessä ovat Sinituotteen Ilkka Brotherus, peliyhtiö Seriouslyn Petri Järvilehto, teollisuusneuvos Heikki Kyöstilä

Tuhannet huipputuloiset kielsivät tietojensa luovuttamisen tänä vuonna. 5 000 eniten ansainneesta lähes viidesosan nimet puuttuvat listalta, joukossa viime vuoden tulokuningas Ilkka Brotherus. Ykkössija voi edelleen muuttua, sillä tiedotusvälineiden on kaivettava tiedot käsin.

Viime vuoden ylivoimaisin tulokuningas on tämän hetken tietojen mukaan urheiluvälineyhtiö Amer Sportsin kaupoilla rikastunut Ilkka Brotherus .

Tulonsa verottajan medialle toimittamasta listauksesta piilottanut Brotherus ansaitsi viime vuonna lähes 66 miljoonaa euroa pääosin pääomatuloillaan.

Brotherus omistaa siivousvälineyhtiö Sinituotteen. Hän oli myös Amer Sportsin suurin yksityinen omistaja.

Viime vuoden toiseksi suurimmat tulot keräsi tämän hetken tietojen mukaan peliyhtiö Seriouslyn perustaja Petri Järvilehto . Peliyhtiöiden verojulkisuusmyönteisessä linjassa pysyen Järvilehto ei piilottanut verotietojaan.

Hän ansaitsi vuonna 2019 vajaat 31 miljoonaa euroa.

Tiedot ilmenevät verohallinnon listauksesta, josta selviää yli 100 000 euroa ansio- ja pääomatuloja yhteensä saaneet henkilöt. Tänä vuonna lista on erittäin puutteellinen, joten vielä ei tiedetä, keräsivätkö esimerkiksi Brotherus ja Järvilehto todella viime vuoden kovimmat tulot.

Yhteensä miltei 4 500 henkilöä kielsi tänä vuonna verohallintoa toimittamasta tietojaan medioille.

Käytännössä tämä näkyy niin, että viime vuoden 5 000 eniten ansainneen henkilön listauksesta puuttuu lähes viidesosa eli noin 900 nimeä. Verottajan toimittamasta listasta ei käy ilmi, mihin kohtaan tulokärkeä nämä henkilöt sijoittuvat.

Listauksessa suurituloisimmista voi siis puuttua vaikkapa koko kärkiviisikko. Päivitämme eniten ansainneiden listaa sitä mukaa, kun saamme täydennettyä tiedotusvälineille toimitettua listaa verotoimistoista koottavilla tiedoilla, jotka ovat aina julkisia.

Näillä näkymin kolmanneksi eniten tienasi viime vuonna tietojensa luovuttamisen listauksessa kieltänyt teollisuusneuvos, hammashoitoteknologiaa valmistavan Planmeca-yhtiön perustaja ja toimitusjohtaja Heikki Kyöstilä vajaan 22 miljoonan euron tuloilla.

Tulokärjessä lisää pelimiljonäärejä

Verottajan listalla seuraavana on lukkoyhtiö iLoq-kaupalla jo aiemmin rikastunut Jorma Takanen . Takasen tulot olivat yhteensä reilut 17 miljoonaa euroa.

Tämän jälkeen tulokärkeä pitävät Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen noin 15 miljoonan euron tuloillaan, tietojensa luovuttamisen kieltänyt Sanoman suuromistaja Robin Langenskiöld vajaan 15 miljoonan euron tuloilla ja Supercellin Mikko Kodisoja vajaan 13 miljoonan euron ansioilla.

Seuraavaksi eniten, eli reilut 12 miljoonaa ansaitsi sarjayrittäjä Jussi Solja ja Sanoma-konsernin pääomistajiin kuuluva ja tietojensa luovuttamisen kieltänyt Rafaela Seppälä vajaat 12 miljoonan euron tuloilla.

Ohjelmistoyritys DL Softwaren ja Cash-in-perintätoimiston perustaja Niclas Lundell ansaitsi viime vuonna noin 11 miljoonan euron

Sijoitusyhtiö Boss Capitalin hallituksessa istuva Tuomas Kukkosen tulot olivat noin 11 miljoonaa euroa.

Seuraavaksi eniten tienasivat Gerda Gripenberg noin 11 miljoonaa euron tuloilla, Fiskars-yhtiön perustajien jälkeläisiin kuuluvan Sofia von Julinin kuolinpesä noin 9 miljoonaa euron ansioilla ja Koneen pitkäaikaisen hallituksen puheenjohtajan Pekka Herlinin pojan Niklas Herlinin kuolinpesä noin 9 miljoonaa euron tuloilla.

EU-sääntely mahdollistaa tietojen luovutuskiellon

Verotietojen luovutuskieltoa on mahdollista pyytää uuden tietosuojalain ja EU:n tietosuoja-asetuksen nojalla. Kiellon sai tehdä ensimmäistä kertaa viime vuonna, jolloin mahdollisuutta käytti 231 suurituloisimpiin kuuluvaa henkilöä.

Verohallinnon päätöksestä mahdollistaa tietojen luovutuskielto medialistoissa on valitettu, ja asia on vireillä hallinto-oikeudessa. Valittajien joukossa ovat muiden muassa Yle, Suomen tietotoimisto STT ja Helsingin Sanomat, joista kaksi viimeistä kuuluvat Sanoma-konserniin.

HS protestoikin verottajan käytäntöä vastaan 19 muun lehden kanssa pitämällä verokonetta suljettuna marraskuun ajan. Lehdet avaavat verokoneet vasta joulukuussa.

Protestillaan lehdet haluavat muistuttaa, että verotietojen julkisuus palvelee ennen kaikkea kansalaisia, eikä tiedotusvälineitä.

Henkilöverotuksessa aivan tulokärjen huipulle sijoittuvat Sanoman suuromistajat Robin Langenskiöld ja Rafaela Seppälä kielsivät kuitenkin tänä vuonna omien verotietojensa luovuttamisen medialistauksissa. Vaikuttaakin siltä, että toimitusten tekijäväki ja omistajat ovat erimielisiä verotustietojen julkisuuden tarpeellisuudesta.

Yksityishenkilö voi kieltää tietojensa luovuttamisen ainoastaan verohallinnon medialle toimittamilla koontilistoilla.

Verotiedot ovat Suomessa julkisia lain perusteella, eikä niitä voi siksi salata kokonaan. Verotoimistojen asiakaspäätteiltä voi tarkastaa edelleen kenen tahansa suomalaisen tulot nimen, syntymävuoden ja verotuskunnan perusteella.

Julkisia yksityishenkilöiden tiedoista ovat verotettavien ansio- ja pääomatulojen määrä sekä maksettujen ja palautettujen verojen määrä.

Verotiedoista selviävät vain niiden ansiot, joita verotetaan Suomessa.

Ulkomailla asuu esimerkiksi monia suomalaisia huipputuloisia urheilijoita, kuten jääkiekkoilijoita ja formulakuskeja sekä yritysjohtajia. Esimerkiksi Suomen rikkaimpiin kuuluva Björn Wahlroos muutti vuonna 2013 kevyemmän verotuksen perässä Ruotsiin.

Osa tuloista jää piiloon

Verotettava tulo ei ole sama asia kuin pääoma- tai ansiotulon todellinen määrä.

– Verotettava ansiotulo, joka on julkinen tieto, saadaan kun palkasta vähennetään pakolliset vakuutusmaksut, tulonhankkimiskulut kuten matkakulut sekä muut tulosta tehtävät vähennykset, kertoo Veronmaksajain keskusliiton johtava verojuristi Päivi Kaari järjestön sivuilla.

Myös esimerkiksi asuntolainan korko, kotitalousvähennys ja muut vähennyskelpoiset kulut voivat alentaa verotettavan ansio- tai pääomatulon määrää.

Käytännössä julkisista verotiedoista selviää siis vain se ansio- ja pääomatulojen määrä, josta on jo vähennetty lailliset vähennykset. Esimerkiksi todellisesta palkasta tiedot kertovat vain suuntaa antavasti.

Kaari muistuttaa, etteivät verotettavat pääomatulot kerro paljoakaan henkilön todellisista pääomatuloista. Näin on esimerkiksi osinkotulojen suhteen.

– Jos osinko on pääomatuloa, siitä on veronalaista 25 tai 85 prosenttia. Jos osinko on ansiotuloa, siitä on veronalaista 75 prosenttia. Tällä systeemillä on tarkoitus alentaa yhtiön voittoon kohdistuvaa kahdenkertaista verotusta, Kaari kuvailee.

Peliyhtiöt pärjänneet

Peliyhtiö Supercellin omistajat ovat pysytelleet viime vuodet tulotilaston kärjessä.

Vuonna 2016 eniten ansio- ja pääomatuloja keränneiden kymmenen kärjestä seitsemän kuului Supercellin omistajiin. Seuraavana vuonna kymmenestä eniten ansainneesta viisi oli Supercellistä.

Vuonna 2018 Supercellin toimitusjohtajalla Ilkka Paananen oli eniten tienannut suomalainen. Uudellamaalla asuva Paananen ansaitsi 2018 vajaat 110 miljoonaa euroa.

Toiseksi eniten tuloja kerrytti niin ikään Supercellistä tuttu Mikko Kodisoja. Hän ansaitsi noin 98 miljoonaa euroa.

Supercellin perustajista Visa Forsten nousi noin 38 miljoonan euron tuloillaan toissavuonna viidenneksi eniten ansainneeksi.

Suurituloisten kärkeen kiri tuolloin myös toisen pelifirman väkeä eli Small Giant Gamesin uusmaalaiset Otto Nieminen ja Timo Soininen .

Small Giant Gamesin myynnillä vaurastuivat myös pirkanmaalaiset Ilkka Juopperi ja Tommi Vallisto . Lisäksi miljoonakerhossa on myös pelialan yritys Kamun Yhdysvaltoihin myynnillä vaurastuneita.

Juttua päivitetään sitä mukaa, kun verohallinnon toimittamaa puutteellista tulolistausta täydennetään verotoimistoista saatavilla tiedoilla.