Kotimaa

Tutkija esittää tiheämpää ulko- ja turvallisuuspolitiikan julkaisua kuin kerran vaalikaudessa ilmestyvä selonteko

Ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon riskinä on vanhentuminen nopeasti muuttuvassa maailmassa. Eduskunta keskustelee keskiviikkona tuoreesta selonteosta.

Suomi julkaisee kerran vaalikaudessa eli neljän vuoden välein ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon. Eduskunta keskustelee uusimmasta selonteosta keskiviikkona.

Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Henri Vanhasen mukaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan nopeatempoisuus uhkaa vanhentaa selontekojen tavoitteenasettelun.

Esimerkiksi vuosien 2012 ja 2016 selontekojen väliin osui Venäjän Krimin valtaus ja Ukrainan sota vuonna 2014. Vuoden 2016 selontekoon puolestaan eivät ehtineet Britannian brexit-äänestys ja presidentti Donald Trumpin valtaannousu Yhdysvalloissa, jotka mullistivat läntisen turvallisuusmaailman tukipilareita niin EU:ssa kuin Natossakin.

Vanhanen esittää vaalikausittain julkaistavien strategisten selontekojen tueksi vuosittaista ulko- ja turvallisuuspoliittista ilmoitusta, jossa pureuduttaisiin lähiajan välittömiin kansainvälisen politiikan tapahtumiin.

– Se antaisi paremmat mahdollisuudet hallitukselle ja eduskunnalle keskustella, missä ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteissa on onnistuttu ja missä ei ole onnistuttu. Samalla hallitus voisi tuoda selkeämmin esille, miten selonteoissa esitetyt strategiset tavoitteet muuttuvat käytännön politiikaksi.

"Suomi ei ole ensimmäinen ilmansuunta"

Tuoreinta selontekoa ja keskustelua leimaavat muun muassa keskustelu koronaviruksesta ja Yhdysvaltain presidentinvaalituloksesta.

– Yksi pandemian todennäköinen seuraus on USA:n presidentinvaalin tulos, muistuttaa Vanhanen.

On huomattava, ettei tämänkään selonteon hyväksymisen aikaan 29.10. tiedetty Joe Bidenin nousevan Yhdysvaltain seuraavaksi presidentiksi, millä on vaikutusta maan EU- ja Nato-suhteisiin.

Bidenin valinta ei muuta olennaisesti Suomen ja Yhdysvaltojen suhdetta.

– Niin hyvässä kuin pahassa Suomi ei ole ensimmäinen ilmansuunta, johon Bidenin hallinto katsoo, Vanhanen sanoo.

Yhdysvaltain katseet kohdistuvat Tyynellemerelle ja Kiinaan. Selvä muutos tuoreessa selonteossa on suurvaltakilpailun korostuminen.

– Vuonna 2016 sana suurvalta mainittiin yhden kerran, nyt 26 kertaa. Kiina mainittiin aiemmin 6 kertaa, nyt 49 kertaa, Vanhanen vertaa esimerkkinä.

Tätä voi pitää merkkinä uudenlaisesta suurvaltojen vastakkainasettelusta sitten kylmän sodan ja Yhdysvaltain hallitsevan vaiheen.

Keskiviikon eduskuntakeskustelussa Vanhanen odottaa Bidenin valinnan ja transatlanttisen suhteen nousevan esille useissa puheenvuoroissa.

Koronaviruksen vaikutus arvoitus

Koronaviruksen näkökulman selonteko joutuu huomioimaan, mutta sen pitkäaikainen vaikutus on arvoitus, varsinkin kun uutiset rokotekokeiden onnistumisesta tulivat selonteon julkaisun jälkeen.

Vanhanen kirjoittaa julkaisussaan, että koronavirus osoittaa, kuinka maailmanlaajuinen kriisi voi syntyä viikoissa ja aiheuttaa pitkäaikaisia vaikutuksia tuotantoketjuihin, vapaaseen liikkuvuuteen ja valtioiden yhteyksiin sekä suhteisiin.

Puolustuspolitiikka tarvitsee vakaan suunnan

Puolustuspolitiikan kannalta neljän vuoden välein julkaistava strateginen selonteko on etu.

Puolustuspolitiikka eroaa yleisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta pitkäaikaisten hankintojen ja budjettisuunnittelun takia, kirjoittaa Vanhanen.

Tämä näkyy esimerkiksi 2020-luvun suurissa hävittäjä- ja laivuehankinnoissa.

Jos sitä arvioidaan liian usein, vaarana on puolustuspolitiikan jääminen kunkin hetken poliittisten voimasuhteiden tai intohimojen varjoon.

Tilannekuvan puolustuksessa on kuitenkin oltava sama kuin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, toteaa Vanhanen julkaisussaan.