Kotimaa

Voidaanko työehtoja salata liikesalaisuuden perusteella? – Näin paikalliseen sopimiseen siirtynyt metsäteollisuus vastaa

Siirtyminen yrityskohtaisiin työehtosopimuksiin voi vaikuttaa sopimusten julkisuuteen. Metsäteollisuuden neuvottelut toimivat ennakkotapauksena.

Osa metsäteollisuudessa solmittavista työehtosopimuksista saattaa jatkossa sisältää osioita, jotka salataan yrityssalaisuuden perusteella. Näin arvioi työelämäasioiden johtaja Jukka Sarhimaa Metsäteollisuus ry:stä.

Metsäteollisuus ilmoitti viime syksynä siirtyvänsä yrityskohtaiseen sopimiseen työehdoista, eikä alalle sen vuoksi enää synny yleissitovia sopimuksia.

Yrityskohtaisten sopimusten julkisuus nousi esille Lännen Median jutussa, jossa sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas.) peräänkuulutti palkka-avoimuutta.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) vastaa työsuojeluvalvonnasta.

Sarkkisen mukaan yrityskohtaisten sopimusten salaamista ei voida perustella yrityssalaisuudella.

– Vaikea nähdä, että yrityskohtaisen työehtosopimuksen sisältö olisi salattava tieto, Sarkkinen totesi.

Metsäteollisuus ry ei ole neuvotteluosapuoli eikä koordinoi edustamiensa yritysten neuvotteluja. Sarhimaa kuitenkin arvioi, että yritysten solmimiin työehtosopimuksiin voi sisältyä kohtia, jotka tulkitaan salassa pidettäviksi yrityssalaisuutta säätelevän lain perusteella.

– Asia riippuu yritysten lähtökohdista ja tarpeista. Yritykset voivat toki lainsäädännön puitteissa myös sopia neuvotteluosapuoltensa kanssa siitä, mitkä osat sopimuksista ovat julkisia ja mitkä eivät. Työehtosopimuksiin voi sisältyä asioita, jotka vaikuttavat yrityksen kilpailuasetelmiin, Sarhimaa kuvailee.

STM rekisteröi sopimukset

Vaikka metsäteollisuuden toimialoille ei enää synny yleissitovia työehtosopimuksia, sopimukset pitää toimittaa STM:lle rekisteröintiä varten.

– Jos sopimuksiin sisältyy salassa pidettäviä asioita, ne sovitaan todennäköisesti erillisiksi liitteiksi, Sarhimaa toteaa.

Hän korostaa, että neuvottelut yritysten ja ammattiliittojen välillä ovat vasta käynnissä.

– Neuvotteluesitys tai työehtosopimus voi sisältää liikesalaisuuden luonteisia tietoja, jotka on tarkoitettu vain asianosaisten tietoon ja käsiteltäväksi vain heidän välillään, Sarhimaa sanoo.

STM julkaisee oma-aloitteisesti jatkossa todennäköisesti vain yleissitovat työehtosopimukset. Yrityskohtaisen sopimuksen saa asiakirjapyynnöllä. STM ei välttämättä julkaise edes tietoa yrityskohtaisen sopimuksen valmistumisesta.

Aktiivinen tiedottaminen sopimusten sisällöstä on siten jäämässä yritysten ja ammattiliittojen vastuulle.

– Uskon avoimuuden kulttuuriin. Toivon, että yritykset ovat mahdollisimman avoimia, Sarkkinen sanoi sunnuntain jutussa.

Paperiliitto pelkää palkkojen laskevan

Erityisen hankaliksi ovat osoittautumassa Paperiliiton ja metsäjätti UPM:n neuvottelut. UPM haluaa solmia liiketoimintakohtaiset työehtosopimukset, kun taas Paperiliitto vaatii yhtä yrityskohtaista sopimusta.

Kaipolan paperitehdas Jämsässä lakkautettiin tammikuussa. UPM:n ja Paperiliiton neuvottelut yrityskohtaisista työehtosopimuksista ovat toistaiseksi lähtökuopissa. Kuva: Tommi Anttonen

Paperiliitto on ollut huolissaan palkkatason laskusta. UPM on vakuuttanut vuosiansiotason säilyvän, kunhan työn sujuvuudesta ja tuottavuudesta saadaan sovittua.

Metsäteollisuuden nykyiset työehtosopimukset umpeutuvat vuodenvaihteessa.