Kotimaa

Työterveys tarvitaan mukaan koronarokotuksiin, vetoavat työmarkkinakeskusjärjestöt ja Työterveyslaitos – "Julkisen sektorin kuormitusta kohtuullistettaisiin"

Työterveyslaitos, EK, STTK, Akava, SAK ja Kuntatyönantajat esittävät yhteisessä vetoomuksessaan, että väestön tehokas koronarokotus vaatii julkisen ja yksityisen terveydenhuollon resurssien yhdistämistä.

Työterveys pitäisi ottaa mukaan koronarokotusten suunnitteluun ja toteutukseen, vetoavat työmarkkinakeskusjärjestöt ja Työterveyslaitos.

Tahojen yhteisessä vetoomuksessa todetaan, että työterveyden mukaanotto on avain koronarokotusten onnistumiseen.

– Juuri työterveyshuollon yksiköt ovat se resurssi, joka mahdollistaisi massarokotusten tehokkaan läpiviemisen yli 18-vuotiaitten kansanosassa, arvioi Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) toimitusjohtaja Jyri Häkämies vetoomuksessa.

– Työterveyshuollon kautta tavoitetaan merkittävä osa työikäisestä väestöstä kautta maan. Samalla julkisen sektorin kuormitusta kohtuullistettaisiin, jottei muun terveydenhuollon hoitovelka ainakaan kasvaisi.

Kelan uusimman tilaston mukaan työterveyshuollon piirissä oli vuonna 2018 noin 1,9 miljoonaa henkilöä eli noin 90 prosenttia palkansaajista.

Nopea rokotus kaikkien etu

Myös toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola ja Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen toteavat, että työterveyshuolto on luontevin yhteistyötaho työssäkäyvien rokottamiseksi.

Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta muistuttaa, että ihmisten rokottaminen mahdollisimman nopeasti, turvallisesti ja tehokkaasti on terveyden, talouden ja työpaikkojen etu.

Työmarkkinajohtajat toteavat, että yksityisten toimijoiden voimavaroja kannattaa hyödyntää julkisen sektorin koordinoiman rokotusohjelman tukena.

– Koronakriisissä tärkeintä on varmistaa ihmisille tarvittava terveydenhoito. Tähän tarvitaan sekä julkisen sektorin että yksityisten toimijoiden voimavaroja, arvioi puolestaan korkeakoulutettujen Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder .

Julkisen ja yksityisen puolen yhteistyötä tarvitaan

Vetoomuksen mukaan koronarokotusten tehokas läpivienti edellyttää julkisen ja yksityisen terveydenhoidon resurssien yhdistämistä, kun epidemian hoito ja rokotustoiminta ajavat Suomen terveydenhoidon resurssit äärirajoille.

Julkisen sektorin ja työterveyshuollon yhteistyöllä myös työsuojelu tulisi huomioiduksi eikä rokotusten eteneminen hidastuisi.

Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula huomauttaa, että työpaikat ja työterveyshuollot ovat tehneet paljon työtä koronan taltuttamiseksi, mutta nyt tilanne on valtakunnallisesti vaikeutumassa.

– Meidän on varmistettava, että kaikki voimavarat otetaan käyttöön ja työterveyshuollot osallistuvat riittävän ajoissa rokotusten valmisteluun.

Myös matkailijoiden testauksen resurssit huomioitava

Vetoomuksen mukaan rokotteiden riittävyyden lisäksi on ratkaistava terveydenhuollon henkilöstön, rokotteiden kylmäsäilytystilojen, suojavarusteiden, rokotustilojen ja oheistarvikkeiden riittävyys.

Koska koronan tautiluvut voivat pysyä korkealla tasolla vielä pitkään rokotusten käynnistymisen jälkeen, resurssit on saatava riittämään testaukseen, jäljitykseen, hoitoon sekä luonnollisesti kaikkeen muuhun terveydenhuoltoon.

Vetoomuksessa huomautetaan, että samaan aikaan tulee huomioida myös valmistelussa olevan matkailun "testaa ja tule" -mallin vaatimat resurssit, joita tarvitaan oireettomien Suomeen tulijoiden testaamiseksi.

Tällä hetkellä työterveyden kautta voi päästä koronatestiin. Huhtikuun alusta asti Kela on korvannut koronavirus- ja vasta-ainetesteistä aiheutuneita työterveyshuollon kustannuksia.