Mielipiteet

Lukijan mielipide: Mielenterveyteen ja työkykyyn panostaminen on sosiaalinen investointi, joka tukee myös kunnan elinvoimaa

Kainuun elinvoima ja sosiaalinen kestävyys on monilla mittareilla heikompi kuin useimmissa muissa maakunnissa. Kainuun maakunnan tilanne on väestön ikärakenteen, väestönkehityksen, väestön palvelutarpeen ja sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten osalta haastava.

THL:n arvioiden mukaan sairastavuusindeksi on maan korkeimpia ja useat terveyskäyttäytymistä ja hyvinvointia mittaavista indikaattoreista ovat keskimääräistä heikommalla tasolla. Mielenterveyshäiriöitä esiintyy Kainuussa keskimääräistä enemmän. Mielenterveyspalvelujen käyttö Kainuussa on runsasta, mikä heijastaa vakavien mielenterveyshäiriöiden yleisyyttä. Kelan korvaamaa psykoterapiaa alueella on puolestaan saatu selvästi maan keskiarvoa vähemmän.

Mielenterveyden häiriöt ovat yksi yleisimmistä syistä pitkille sairauslomille, työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiselle sekä riski epävakaalle työuralle. Joka vuosi noin 20 000 työikäistä siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle. Yli puolet työkyvyttömyyseläkkeistä on mielenterveysperustaisia. Erityisesti nuorten mielenterveyden häiriöiden kasvu on huolestuttavaa. Alle 30-vuotiaiden mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on yli kaksinkertaistunut 2000-luvulla.

Työttömyys on merkittävä riski mielenterveydelle. Tutkimuksissa on todettu, että mielenterveyshäiriöiden esiintyvyyden riski kasvaa pitkittyneen työttömyyden aikana. Psykiatriset sairaudet heikentävät toimintakykyä ja kasvattavat usein riskiä syrjäytymiseen työmarkkinoilta.

Mielenterveyshäiriöissä paluu työhön pitkältä sairauslomalta on haasteellisempaa kuin muissa sairausryhmissä. Mielenterveyskuntoutujilla paluun esteitä ovat työhön paluun korkea kynnys, työnantajan ja työyhteisön kyvyttömyys ottaa kuntoutuja vastaan sekä ongelmat kuntoutuksen ajoituksessa ja sopivan työnkuvan löytämisessä. Vaikeimpienkaan sairauksien ei kuitenkaan tarvitse merkitä työmarkkinoilta syrjäytymistä, ja osatyökykyisten työllisyyden edistämistä onkin pidetty esillä erityisenä työllisyyspoliittisena painopisteenä ja kehittämiskohteena.

Kajaanissa tulee suunnata resursseja laaja-alaiseen hyvinvointityöhön, erityisesti nuorten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn ja kuntoutukseen. Näin koronapandemian aikana hyvinvointityön tarve ja merkitys korostuu entisestään.

Kajaanin Vasemmiston valtuustoryhmän tekemälle aloitteelle maakunnallisesta Mielen hyvinvoinnin ohjelmasta on nyt tarvetta ehkä enemmän kuin koskaan. On tärkeää, että siinä huomioidaan myös mielenterveyskuntoutujien työhön paluun ja työllistymisen erityistarpeet.

Uuden valtuuston on panostettava mielenterveyden, työkyvyn ja hyvinvointipalvelujen strategiseen kehittämiseen ja johtamiseen. Tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon, järjestöjen, työpaikkojen ja työllistymispalveluiden uudenlaista, koordinoitua yhteistyötä sekä uusia ajattelu- ja toimintatapoja.

Kyse on sosiaalisista investoinneista, joilla voidaan vaikuttaa paitsi yksilöiden hyvinvointiin niin myös Kajaanin työllisyysasteeseen, työvoimapulaan ja elinvoimaan.

Jari Lindh

YTT, yliopistonlehtori

kuntavaaliehdokas (vas.)

Kajaani