Mielipiteet

Lukijan mielipide: Miten käy oppilashuollolle hyvinvointialueilla?

Yksi merkittävä osa tämän päivän toimivaa perusopetusta ovat laadukkaat oppilashuollon palvelut. Opetuksen lisäksi oppilaat ovat oikeutettuja monipuoliseen tukeen ihmissuhdehaasteissa, matalan kynnyksen mielenterveyden palveluihin sekä ennaltaehkäiseviin terveydenhuollon palveluihin.

Laki velvoittaa kaikkia kuntia järjestämään palveluja, mutta malleja on ollut monia: osa työntekijöistä on koulujen ja kuntien omia työntekijöitä (esim. Kajaanissa kuraattorit), osa ovat olleet aina soten palkkalistoilla (esim. kouluterveydenhoitajat ja miekkarit) ja osa palveluista on järjestetty soten ostopalveluina (mm. koulupsykologit).

Uudessa aluemallissa kaikki nämä edellä mainitut siirtyvät hyvinvointialueiden vastuulle. Kuitenkin koulutuksen järjestäjä (kunta) on edelleen vastuussa lain mukaan, että palvelut ovat oppilaiden käytössä lain määräämissä aikarajoissa ja laajuudessa. Kuntien palkkalistoilla ja omassa päätösvallassa jatkossa on kuitenkin vain koulujen opetushenkilöstö ja koulunuorisotyö.

Alueiden palvelujen suunnittelussa on äärimmäisen tärkeää huolehtia, että oppilashuollon palvelut ovat jatkossakin laadukkaita ja riittäviä. Ison organisaation syövereissä koulun tukena olevien sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten päivittäisen työn määrä ei saa tulla kohtuuttomaksi, esimerkiksi montako oppilasta/työntekijä -resurssia on jatkossa erilaisille kouluille käytössä.

Rekrytointiongelmat koskettavat myös oppilashuollon väkeä. Mistä ammattilaiset jatkossa saadaan, jos työmäärä on liian suuri tai omasta työstä joutuu paikkaamaan työvoimavajetta jossain toisessa työssä?

Jos oppilashuollon palvelut tökkivät tai karkaavat liian kauas byrokratian rattaisiin pois koulujen arjesta, alkaa myös opetuksen laatu vääjäämättä kärsiä. Siihen meillä ei ole varaa, sillä alati pienenevässä lasten määrässä täytyy jokaisesta lapsesta pitää hyvää huolta, oli hallintomalli mikä hyvänsä.

Auli Halonen

aluevaaliehdokas (kok.)

Kajaani