Mielipiteet

Lukijan mielipide: Muistetaanko omaishoitajat?

Kuntavaalit on käyty ja parhaat on valittu valtuustoon. Sote on saatu maaliin, ja sitä ryhdytään valmistelemaan käyttöön.

Myöskin omaishoitajien tulee pitää asiaansa esillä päättäjiin päin. Omaishoito-ohjeet säännöksineen ehdittiin muokata valmiiksi maakuntatasolle, mutta ne toivat pettymyksiä omaishoitajille. Omaishoito toimii usein yhteistyössä kotihoidon kanssa, joka on nyt myös kehityksen kohteena.

Omaishoitosuhteen alkaessa omaiselle vakuutetaan, ettei omainen joudu kärsimään kivusta ja tarvittava lääkitys toteutuu.

Olen aikaisemmin käynyt julkisuudessa läpi sairaan ja jo vanhan omaiseni suhdetta kotihoitoon. Hoitotyö on kotihoidolla sujunut nyt hyvin ja ammattitaidolla, mutta pientä parannettavaa löytyy. Tämä johtuu liian pienistä resursseista ja rahan niukkuudesta.

Omaishoitajan tarvitessa kotihoidon apua tehdään kotihoidon ja omaisen kesken hoitosuunnitelma. Neuvottelussa sovitaan kotihoidon tehtäväksi tulevat työt, jotka myöhemmin muuttuvat työtunneiksi ja ovat siten kotihoidon hinnan määrittäjä.

Samalla myös omaishoitajan hoitosuhde omaiseen muuttuu vastuultaan epämääräiseksi. Hoitosuunnitelman myötä menetetään suorat yhteydet lääkäripalveluihin ja ne hoidetaan kotihoidon kautta. Omaishoidon ja myös kotihoidon tukemiseen on annettu liian vähän lääkäreitä ja sairaanhoitajia.

Viittaan omaiseeni sairauden etenemiseen ja hän joutumiseen sairaalahoitoon. Kotiutin hänet saattohoitopotilaana. Sairaalassa lääkärin näki hänet päivittäin ja lääkityshoito toimi nopeasti.

Omaiseni jatkoi kotisairaalan potilaana. Hänen luonaan kävi sairaanhoitaja päivittäin ja yhteyden lääkäriin sai tarvittaessa heti. Lääkäri teki myös kotikäyntejä. Kotihoidon asiakkaana omaishoitaja menettää nopean lääkäriyhteyden ja asiat siirtyvät hoitoketjun ohjeiden mukaan hoidettavaksi.

Omaishoitajan toteama lääketarve tarve menee kotihoitajan kautta sairaanhoitajalle, joka on yhteydessä lääkäriin kerran viikossa. Toimintaketju vaikuttaa toimivalta, mutta on auttamattoman hidas.

Lääkinnällinen pyyntö menee suullisesti sairaanhoitajalle, joka ei ole välttämättä nähnyt hoidettavaa. Pyyntö etenee jopa viikon viiveellä lääkärille, joka ei ole myöskään nähnyt hoidettavaa.

Pyynnön tarkoitus ja painotus voi muuttua suusta suuhun toimitettuna. Kaikki ovat toimineet ohjeiden mukaan ja lopputulos voi silti olla kelvoton.

Lääkinnällinen hoito voi siten muuttua epämääräiseksi, vaikka kyse on henkilöstä, joka voinniltaan olisi sairaalahoidon tasoisen hoidon tarpeessa. Lääkäri voi soittaa omaishoitajalle, mutta keskustelun lähtökohdat eivät ole heti samalla tasolla.

Lääkinnällinen toiminta tulisi saada hoidettavan tilanne huomioiden tasolle, joka muistuttaisi kotisairaalan hoitoa. Sairaanhoitaja tarvitsee lisäaikaa tehdäkseen kotikäyntejä tilanteen mukaisesti. Hänen tulisi käydä hoidettavan luona vähintään viikoittain.

Lääkärille tulee varata aikaa kotikäynteihin vaikeasti sairaan potilaan luona jolloin hän pysyisi tilanteiden tasalla. Samalla myös omainen kokisi lääkinnällisen hoidon riittäväksi.

Omaishoidossa ja kotihoidossa on tärkeää omaisten luottamus lääkinnälliseen hoitoon, kuin myöskin hoitoketjun luottamus omaishoitajaa kohtaan.

Omaishoitajille tulee antaa tarvittaessa koulutusta peruslääkkeiden vaikutuksesta ja niiden soveltuvuudesta omaisensa hoidossa. Vaikeasti sairaan omaisen kunnon heikkeneminen johtaa tilanteeseen, jossa omaishoitaja tuntee riittämättömyyttä ja joutuneensa yhteiskunnan hylkäämäksi.

Yhteiskunta pyrkii nyt lisäämään omaishoitoa ja samoin kotihoitoa. Usein nämä hoitomuodot mielletään yhteiskunnan säästämisen kohteeksi.

Hoitomuodot tulee saada halutuksi, ja omaisten luottamus siihen, että yhteiskunta huolehtii riittävät voimavarat omaishoidon ja kotihoidon onnistumiseksi.

Omaishoito on inhimillisin ja kustannustehokkain hoitomuoto. Ilman omaishoitajia yhteiskunta ei selviä hoivavelvoitteistaan.

Antero Kyllönen

Omaishoitaja, Rovaniemi