Mielipiteet

Lukijan mielipide: Suuret ikäluokat ja hyvinvointi?

Viime sotien jälkeen vuosina 1945-1950 syntyi Suomeen historiansa suurimmat ikäluokat. Sotarintamilta palanneet kansalaiset sekä luovutetun Karjalan siirtoväki sijoittui valtaosin tuon aikaisille maatiloille ja osin valtion hallinnossa Veikko Vennamon johdolla jaetuille asutustiloille.

Agraarikulttuurin aikainen monilapsinen rikas elämänmuoto perustui pääosin omavaraistalouteen paljolti pienimuotoisten karjatalouksien tuella.

Suurten ikäluokkien määrällinen väestöpiikki tuotti pakkouudistuksia ja hankaluuksia valtion sekä kuntien hallintoon. Vaikuttavimpia muutoksia olivat vuonna 1948 lapsilisän tulo lainsäädäntöömme ja alkuvuodesta 1949 äitiyspakkauksen saantioikeus kaikille Suomessa asuville äideille.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Väestöpiikin tullessa kansakouluikään syntyi kunnille haaste opetustoimen järjestämisessä, jolloin kansakouluja jouduttiin rakentamaan syrjäkylille noin 10 kilometrin välein. Ammattikoulutuksiin haettaessa reilu puolet pääsi sisään ja loput siirtyi tuleville vuosille lisähakijoiksi.

Varusmieskoulutusaikaa lyhennettiin vuonna 1947 syntyneiden osalta, joka markkinoitiin kansalle valtion budjetin säästötalkoina. Todellisuudessa Stalinin rauhansopimuksessa Suomen armeijalle asetettu sotilasmäärän maksimivahvuus olisi tuolloin ylittynyt, joten korkein piikki oli pakko leikata koulutusaikoja supistamalla.

Suurten ikäluokkien saapuessa työmarkkinoille kilpailu työpaikoista oli kovaa. Maatilat työllistivät väestä vain pienen osan, jolloin teollistuvan yhteiskunnan tarpeiden lisäksi lähes puoli miljoonaa suomalaista muutti Ruotsiin paremman elintason toivossa.

Nyt nämä ikäluokat nauttivat eläkkeistään asuen eri puolilla maakuntiamme ja pitävät Suomea laajalti asuttuna.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Ymmärtääkö nykyinen punavihreä hallitus hyvinvointialueita muodostaessaan huomioida maakuntiemme kaikki asukkaat?

Suurten ikäluokkien kiinteistö- ja sijoitusomistus jää perintöinä jälkipolville, joista he saavat huomattavan taloudellisen lisäpotkun. Täten olisi kohtuullista järjestää kyseisten perinnönjättäjien elämään vastukseton loppusuora.

Aluevaaleissa 23.1.2022 aluevaltuustojen jäseniksi valittujen tulee varmistaa jatkossa myös maakunnissa asuville "hyvinvoinnillinen" tulevaisuus. Siispä kaikki äänestämään laajempaa ymmärrystä omaavia henkilöitä päättäjiksi!

Aulis Korhonen

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Sotkamo

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä