Mielipiteet

Puheenvuoro: Yli satavuotias kaukolämpö kehittyy edelleen

Kaukolämmityksen historia alkaa yli sata vuotta sitten, kun 1800-luvun lopulla New Yorkissa ryhdyttiin toimittamaan höyryä putkissa asiakkaille. Näissä ensimmäisen sukupolven kaukolämpöjärjestelmissä häviöt olivat suuret ja energiatehokkuus heikko, mutta ne edustivat aikansa energiamurrosta.

Kiinteistökohtaisesta lämmityksestä luopuminen paransi kaupunkien ilmanlaatua. Myös kaupunkien paloturvallisuus parani keskitetyn lämmöntuotannon myötä. Polttoaineena käytettiin hiiltä ja jätteitä.

Toisen sukupolven kaukolämpöjärjestelmissä siirryttiin käyttämään lämmönsiirron väliaineena paineistettua vettä. Lämpöä alettiin tuottaa sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa (CHP), jolloin energiantuotannon hyötysuhde parani ja päästöt pienenivät. Polttoainevalikoimassa olivat fossiiliset hiili ja öljy sekä jätteet.

Vesikiertoisia kaukolämpöverkkoja alettiin rakentaa Euroopassa 1800–1900-lukujen vaihteessa. Suomessa kaukolämpötoimintaa aloiteltiin 1950-luvulla.

Kolmannen sukupolven kaukolämpö on tuonut tehdasvalmistetut kaukolämpöverkon osat sekä polttoainevalikoimaan biopolttoaineet.

Kaukolämpöverkon ja -tuotannon sekä päästöjen seuraaminen ja raportointi on kehittynyt.

Kaukolämmöntuotanto ja kaukolämpötoiminta kehittyy jatkuvasti. Esimerkiksi kaukolämpöverkon lämpötilan laskeminen pienentää verkon häviöitä ja parantaa tehokkuutta.

Kaukolämmön tuloveden mitoituslämpötilaa on laskettu vuodenvaihteessa muuttuneessa Energiateollisuus ry:n ohjeessa 115 celsiusasteesta 90 celsiusasteeseen.

Lämmönjakokeskusten mitoituslämpötilan laskeminen mahdollistaa myöhemmin kaukolämpöverkon veden lämpötilan laskemisen. Lämpötilan laskeminen edesauttaa polttoon perustumattomien lämmönlähteiden ottamista osaksi lämmöntuotantokokonaisuutta.

"Teollisen mittakaavan lämpöpumput, sähkökattilat, geoterminen lämpö ja maalämpö sekä hukka- ja ympäristölämmöt tulevat osaksi kaukolämpöjärjestelmää."

Siirryttäessä kohti neljännen sukupolven kaukolämpöverkkoa teollisen mittakaavan lämpöpumput, sähkökattilat, geoterminen lämpö ja maalämpö sekä hukka- ja ympäristölämmöt tulevat osaksi kaukolämpöjärjestelmää.

Kaukolämmön lyhytaikaisen varastoinnin lisäksi on suunnitelmia jopa miljoonan kuutiometrin kaukolämpöakuista, joihin voidaan varastoida kuumaa vettä tulevaa lämmityskautta varten. Veden lisäksi lämpövarastoina on kokeiltu hiekka- ja suola-akkuja.

Neljännen sukupolven verkkoon kuuluu myös kaksisuuntainen kaukolämpö. Kiinteistöt, jotka tuottavat lämpöä omaan käyttöön, voivat myydä ylimäärälämmön kaukolämpöverkkoon.

Hajautetun tuotantorakenteen myötä neljännen sukupolven kaukolämpö on toimitusvarmempaa, koska se ei nojaa vain yhteen tai muutamaan isoon energialähteeseen. Uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön käyttäminen kaukolämmöntuotannossa pienentää kaukolämmöntuotannon päästöjä ja hiilijalanjälkeä.

Tähän sektori-integraatioon liittyy myös uusiutuvilla energianlähteillä tuotetun vedyn ja synteettisen metaanin sekä biokaasun käyttö lämmöntuotannossa.

"Tällä hetkellä näyttää siltä, että päästöt vähenevät tavoitetta nopeammin."

Kaukolämmön päästöt tuotettua energiayksikköä kohden ovat lähes puolittuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tavoitteena edelleen on puolittaa päästöt vuoden 2019 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että päästöt vähenevät tavoitetta nopeammin.

Kajaanin ammattikorkeakoulun Kaukolämmöntuotannon vähähiiliset ratkaisut -hankkeessa tehdään kaukolämmöntuotannon CO2-neutraali tiekartta ensin Kajaaniin ja tämän jälkeen Suomussalmelle.

Tiekarttoihin kootaan yhteistyössä keskeisten toimijoiden kanssa toimenpiteet, joilla kaukolämpö voidaan tulevaisuudessa tuottaa vähäpäästöisesti ja kustannustehokkaasti asiakkaankin näkökulmasta. Hanketta rahoittaa Kainuun liitto Euroopan aluekehitysrahastosta.

Heikki Savolainen on sähkötekniikan ja Silja Keränen ympäristötekniikan diplomi-insinööri. Savolainen työskentelee projekti-insinöörinä ja Keränen projektipäällikkönä Kaukolämmöntuotannon vähähiiliset ratkaisut -hankkeessa Kajaanin ammattikorkeakoululla.