Mielipiteet

Aluevaaliehdokkaan mielipide: Hyvinvointia Kainuussa

Hyvinvointialuevaalien jälkeen uusi valtuusto sekä hallitus aloittavat järjestelemään Kainuun alueella sosiaali- ja terveyspalveluita sekä pelastustoimintaa. Tämän jälkeen koko Kainuu soutaa yhteen suuntaan valittujen valtuutettujen muodossa ja silloin ei tulisi toimia oman kunnan edustajana kuntapolitikointia harrastaen. Jokainen tuleva valtuutettu edustaa siis yhteistä Kainuun hyvinvointialuetta ja palvelujen järjestämistä alueellamme.

Rahasta puhutaan paljon ja joskus jopa väsyksiinkin asti. Rahaa ei tule koskaan olemaan tarpeeksi ja tietynlainen rahavaje toimiikin ajurina, kun palveluja mietitään kaikille asukkaille niukoissa resurssien raameissa. Ketään ei voi kuitenkaan jättää hoitamatta ja heikoimmassa asemassa olevista on huolehdittava.

Meistä jokainen vanhenee tai voi tarvita apua, äkillisistä sairastumisista puhumattakaan. Mielestäni tarkoituksenmukaisinta olisi rakentaa palveluverkko, jossa jokainen voisi kokea turvaa ja huolenpitoa. Se lähtisi jo ihan siitä, että ensimmäisestä yhteydenotosta pääsee oikea-aikaiseen hoitoon ja palvelutarve katsotaan kohdalleen.

Perusterveydenhuoltoon ja ennaltaehkäisevään työhön tulisi panostaa, jos haluamme menestyä hyvinvointialueena. Näitä kahta asiaa tulisi nostaa esille paremmin ja kolmas sektori tulisi ottaa mukaan tähän yhteiseen työhön.

Uudessa hyvinvointialueessa tulisi pitää huolta myös työntekijöiden jaksamisesta ja hyvinvoinnista. He ovat tämän koko koneiston ydintä. Psykologinen turvallisuuden tunne ja arvostava ilmapiiri työyhteisössä ovat tärkeitä asioita tämän päivän työpaikoilla. Kehittämiseen olisi otettava kaikki mukaan, niin työntekijät, asiakkaat kuin johtajatkin. Meillä on pulaa osaavasta työvoimasta ja huoleni kohdistuu siihen, miten tätä asiaa osataan hoitaa viisaasti.

Mallia on syytä ottaa muualtakin ja uusia asioita tulisi kokeilla rohkeasti. Asiakas tulisi nähdä aina keskiössä palveluita rakennettaessa.

Viime aikoina on puhuttu paljon etävastaanotoista Hellä-hankkeen tiimoilta. Mielestäni se on ihan hyvä hanke, jonka avulla on saatu kokemusta siitä, kuinka digitaalisuutta voidaan käyttää hyväksi ja etänäkin asioita hoitaa. On kuitenkin muistettava, etteivät kaikki asiat hoidu etänä ja silloin tarvitaan fyysistä käyntiä lääkärillä tai esimerkiksi tuetussa asumisessa työntekijä käy huolehtimassa lääkkeet, hoitamassa kauppa-asiat asiakkaan kanssa ja tarkistaa muutenkin pärjäämisen.

Kuntoisuuden ja toimintakyvyn ylläpito on myös yksi tehtävä, jota ei saisi unohtaa. Kultainen keskitie tulisi näissäkin asioissa olla aina mielessä ja mikä tärkeintä, asiakkaan tunteminen.

Palvelujen keskittämiselläkin joku näkee ehkä säästöjä kertyvän. Kainuu hyvinvointialueena on laaja maantieteellisessä mielessä ja siksi keskittäminen ei voi olla tie, jota kuljemme. Palveluita tulee olla asiakkaidenkin lähellä palvelutarvetta vastaavasti.

Jos me säästöjä mietimme, silloin tulee kurkistaa sinne, missä kulutkin ovat korkeimmat. Erikoissairaanhoidon kulut ovat tällä hetkellä korkeimmalla tasolla ja siksi perusterveydenhoitoon sekä ennaltaehkäisevään työhön panostaminen voisi olla järkevää.

Olemme ikääntyvä ja väestöltään vähenevä maakunta, joka asettaa meille haasteensa. Yhteisöllisyyden merkitystä ei tule väheksyä ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Jo ihan pienilläkin kuulumisten vaihdoilla ja auttamisilla on iso merkitys ihmisen hyvinvoinnille ja olemassaololle.

Monenlaisia ratkaisuja siis tarvitaan ja tulevalla hyvinvointialueella tulisi löytää vaikuttavia toimintatapoja, joilla palvelutarpeisiin voitaisiin vastata kustannustehokkaasti nyt ja tulevaisuudessa.

Anni Rimpiläinen

erityisluokanopettaja, KM

aluevaaliehdokas (kesk.)

Kajaani