Mielipiteet

Kansanedustajat vastaavat: Sote-uudistus ei leikkaa alueilta rahoitusta

Arvostamamme lääkäri Markku Rönty kirjoittaa ( KS 23.12.) sote-uudistuksen rahoituksesta tavalla, joka vaatii vastauksen.

THL on tehnyt ja julkistanut erilaisia laskelmia tulevan soten rahoituksesta. Tässä vaiheessa on tärkeää ymmärtää, että rahoituskokonaisuus täsmentyy niin eduskuntakäsittelyssä kuin tulevien vuosien taloustietojenkin pohjalta.

Joulukuun alkupuolella THL teki uusia laskelmia, joissa Kainuun soten rahoitus olisi ollut vuonna 2029, 205 euroa/asukasta kohden alhaisempi. Sotelakiin liittyvä leikkuri ei kuitenkaan mahdollista rahoituksen alenemaa suurempana kuin 100 euroa/ asukas edes vuoden 2029 tasolla. THL on tehnyt kuluvan vuoden aikana laskelmia eri vertailukohdilla ja siksi onkin hyvä tunnistaa, että lopullinen rahoituskokonaisuus tarkentuu kevään 2021 aikana ja lopulliset laskentaluvut ovat käytössä vuoden 2022 loppupuolella, mutta esitykseen kirjatut leikkurit pitävät huolen siitä, ettei minkään alueen rahoitus päädy kestämättömälle tasolle.

Hyvinvointialueiden rahoitusmalli merkitsee muutoksia suhteessa alueiden kunnilta siirtyviin kustannuksiin. Rahoitus pääosin nousee suhteessa lähtötasoon niillä alueilla, joissa tarvevakioidut menot ovat korkeammat kuin maassa keskimäärin. Niillä hyvinvointialueilla, joilla tarvevakioidut menot ovat matalammat kuin maassa keskimäärin, laskennallinen rahoitus sen sijaan laskisi.

Muutosta on tarkoitus rajata seitsemän vuoden siirtymäkaudella ja toistaiseksi pysyvällä siirtymätasauksella. Siirtymäkauden aikana hyvinvointialueiden rahoitusta tarkistetaan vuosittain palvelutarpeen kasvuarvion ja kustannustason nousun perusteella, mikä kasvattaisi alueiden rahoitusta. Hyvinvointialueen rahoituksen määrään vaikuttavat myös hyvinvointialueen ikärakenteen ja erityisesti sairastavuuden tuleva kehitys.

Esityksen perustana ei siis ole ajatus, jossa tavoitteena olisi leikata alueilta rahoitusta, vaan esimerkiksi Kainuulle rakentuu laskelmien perusteella se rahoituspotti, joka palvelutarpeen, asukasluvun ja muiden tekijöiden perusteella katsotaan olevan laskennallisesti tarpeellista. Rahoitusmallin "siirtymätasausjärjestelmällä" helpotetaan ja loivennetaan hyvinvointialueiden siirtymistä nykyrahoitusmallista laskennalliseen tarveperusteiseen malliin. Siirtyminen tähän tarveperusteiseen rahoitukseen tulee tapahtumaan seitsemän vuoden siirtymäajalle siten, että uuden ja vanhan mallin erotus rajataan vuositasolla portaittaisesti hiljalleen nousevaksi.

Hallituksen esitykseen sisältyy tulevien hyvinvointialueiden rahoituksen turvaava jälkikäteistarkistus, jolla varmistetaan, että jokainen hyvinvointialue saa lopulta sellaisen rahoituksen, jolla lakisääteiset sote- ja pelastuspalvelut turvataan. Jos rahoitus ei siis jostain syystä olisi riittävää, takaa valtio lopulta tilanteen.

On myös tunnistettava että, hyvinvointialueiden perusrahoitus nousee vuosittain sen mukaan, millaisia lakisääteisiä tehtäviä niille annetaan, miten yleinen hintakehitys kuten palkat nousevat ja miten alueiden palvelutarve kehittyy. Kainuun tilanteeseen vaikuttavat monet tekijät. Se, miten palveluihin on kunnissa nyt satsattu vuosina 2018 ja 2019, on tähän mennessä esitettyjen laskelmien taustalla. Lopulliseen rahoitukseen kuitenkin vaikuttaa se, miten kunnat käyttävät alueittain rahaa vuosina 2021 ja 2022, sillä vuoden 2022 loppupuolella vahvistetaan sote-uudistuksen rahoituksessa käytettävät talousluvut.

Ja kun sitäkin viestiä kentällä nyt liikkuu, että hallitus on uuden soten kautta nostamassa kuntalaisten verotusta, niin vastattakoon tässä siihenkin asiaan. Rahoituksen siirto on tarkoitus toteuttaa vähentämällä kunnilta peruspalvelujen valtionosuuksia, kunnallisveroa, kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta sekä veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvausta. Kuntien verotulojen vähentämistä vastaavasti korotettaisiin valtion ansiotuloverotusta ja valtion osuutta yhteisöveron tuotosta. Kuntalaisten ansiotuloverotuksen taso säilyisi käytännössä ennallaan.

Kannattaa perehtyä kokonaisuuteen tarkemmin, ennen kuin tekee esityksiä, että Marinin hallituksen sote-esitys olisi syytä kaataa. Sote-uudistusta on tehty reilut 15 vuotta ja ratkaisut on kyettävä löytämään, jotta kansalaisten peruspalvelut voidaan oikeudenmukaisesti turvata myös alueellisesti kestävällä tavalla.

Sote-uudistuksen lähtökohtana ei ole kurittaa Kainuuta tai kainuulaisia, vaan rakentaa toimintakokonaisuus, jossa ihmiset saavat hoitoa oikea-aikaisesti ja oikeissa paikoissa ja sairauksien ennaltaehkäisyyn kyetään keskittymään siinä mitassa, kuin se myös kustannuskehityksen hillitsemiseksi on fiksua ja tarpeellista.

Uudistuksia ja kehittämistä joudutaan väistämättä tekemään, mutta siihen Kainuu on ollut kykenevä jo vuosien ajan ja uskomme tahtoa tekemiseen löytyvän jatkossakin.

Rakentavin sote-terveisin

Merja Kyllönen (vas.)

Raimo Piirainen (sd.)

Tuomas Kettunen (kesk.)

Kainuun kansanedustajat