Mielipiteet

Lukijan mielipide: Verotus on jatkuvan tarkastelun aihe

Erilaiset verot tai veronluonteiset maksut ovat julkisyhteisöjen pääasiallinen rahoitustapa. Ne ovat myös keskeinen menoerä kansalaisille. Verojen muodostumista kannattaa siis tarkkailla. Verotus vaikuttaa läpi yhteiskunnan – talous, työllisyys, yrittäjyys, toimeentulo, hyvinvointi, tulonjako, voitonjako – kaikki ne ovat verotuksesta riippuvaisia.

Verotietojen julkitulo synnyttää polemiikkia milloin mistäkin asiasta. Viimeksi esillä oli joidenkin henkilöiden haluama verotietojensa salaaminen. Ministeri esitti kielteisen lausuntonsa verotietojen salaamisesta, jolla ei kuitenkaan ole välitöntä merkitystä oikeudenmukaiseen verotukseen palkansaajien/kuluttajien näkökannalta. Medioissa esiteltävät verotulotiedot eivät myöskään aina ole todellisia, etenkään pääomatulojen osalta. Maksettavien verojen määrä lopulta riippuu henkilön tulojen verotustavoista.

Verotuksen oikeellisuutta tarkastellaan usein maksajien näkökulmasta. Saajien kannalta vuosittainen verotus taitaa olla 10 mrd. euroa liian kevyttä.

Listaamattomien yritysten veroetuja pitäisi asiantuntijoiden mukaan leikata. Pääomarikkaiden yritysten suuret omistajat saavat perusteetonta etua. Siinä annetaan varallisuuden perusteella veronalennusta. Kansainväliset yritykset myös maksavat vähän tai ei lainkaan veroja Suomeen erilaisten korko- ja lainajärjestelyjensä ansiosta. Verottomia sijoitustuottoja saavien yleishyödyllisten yhteisöjen omaisuus on karttunut mittavaksi – eikö jonkinasteinen lähdevero tuotoille olisi jo kohtuullinen?

Yleisesti verotuksessa on epäkohdaksi koettu se, että eniten tuloja saavat henkilöt maksavat suhteellisesti veroa tuskin saman verran kuin keskituloinen palkansaaja. Esimerkkinä varakkain promille maksaa tuloistaan veroja keskimäärin 34 prosenttia. Tulojen saaminen pääomatuloina muuttaa verotuksen asteen kertaheitolla. Kuntakaan ei sitten saa verotuloja, sillä pelkkiä pääomatuloja saava henkilö ei maksa lainkaan kunnallisveroa.

Ansiotulojen verotuksen selkeä progressio on varmaankin vaikuttanut siihen, että on haettu vaihtoehtoisia matalamman verotuksen tapoja. Korkeat marginaaliverot eivät kannusta lisätulojen hankkimiseen eikä kansantuote kasva versovasta uudesta työstä.

Osakesäästäjä tai muu harrastelijasijoittaja saa hänkin melko edullisen verotuksen. Merkittävä tekijä on "hankintameno-olettaman käyttö". Kun kiinalaiset veivät Amer-yhtiön osakkeet, sai moni omistaja lohdutukseksi 40 prosentin vähennyksen myyntivoittoonsa. Saaduista pörssiosingoista puolestaan vähennetään aluksi veroton osa 15 prosenttia. Puunmyyntituloja saa pienemmälle verolle, jos käytettävissä on ns. metsävähennys. Sijoituslainojen korot ovat vähennyskelpoisia. Kaikkia edellä mainittuja vähennyksiä voi käyttää täysimääräisesti ilman ylärajoja. Tilanne kansalaisten asuntolainojen kohdalla on toinen, sillä niiden korkojen vähennysoikeudessa on aina ollut erilaisia rajoitteita.

Pääomatulojen verotus on korkeammilla tulotasoilla selkeästi alhaisempaa kuin ansiotulojen. Eräs peruste on ollut riskinotto, jota ulkopuolelta ei aina huomaa. Pääomaverotuksessa on useita vaikuttavia poisto- ja vähennysmahdollisuuksia. Pääomatulojen verotuksessa ei juuri ole progressiivisuutta. Siinä on kaksi verotusastetta (30 prosenttia tai 34 prosenttia). Hallitus voisi lisätä aluksi yhden verotusasteen, esimerkiksi 38 prosenttia.

Verotuksen selkeimpienkään epäkohtien korjaamiseen ei löydy riittävää enemmistöä. Veroeduista hyötyjät tai heidän edustajansa esittävät perusteita, joiden mukaan verotusmuutokset vaikuttavat kielteisesti muihin tärkeämpiin talouden tekijöihin. Ongelmatilanne on ollut vuosikymmeniä nähtävillä, mutta tilanne pysyy entisellään. Mikään hallitus, kokoonpanostaan riippumatta, ei ole pystynyt eikä taida pystyä tekemään tuohon tiedossa olevaan asiantilaan muutoksia.

Sijoitustoimintaa on kuitenkin pidetty tärkeänä ja sitä tukevia päätöksiä on kyetty tekemään. Muutamien vuosien ajan on ollut käytössä menettely, jonka mukaan luovutustappioita voi vähentää muista pääomatuloista. Puunmyyjä saa ns. yrittäjävähennyksen. Osakesäästötili antaa etuja verotuksen siirtämiseen ja keventämiseen, samoin kuin erilaiset vakuutuskuoret.

Verotusjärjestelmämme on kasvattanut tuloeroja, vaikka tuloverotus lähtökohtaisesti tasaa eroja. Kansainväliset tutkimukset (OECD, IMF) osoittavat, että kasvava eriarvoisuus heikentää talouskasvua. Taloudellinen tasa-arvo ja vähäiset tuloerot toimivat päinvastoin. Lähivuosina tarvitaan kaikki keinot kansantalouden rahoittamiseksi

Seppo Raatikainen

Kajaani