Mielipiteet

Puheenvuoro:Liikuntadatasta uusi osaamisen kärki Kainuuseen

Supertietokoneen (LUMI suurteholaskentakone) sijoittuminen Kajaaniin on avannut ainutlaatuiset mahdollisuudet Kajaanille ja koko Kainuulle kasvattaa alueesta kansainvälisesti merkittävä osaamiskeskittymä liittyen liikuntadataan.

Alhaisen fyysisen aktiivisuuden tiedetään olevan selkeässä yhteydessä moniin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten muun muassa useiden elintapasairauksien sairastumisriskiin, elämänlaatuun, koulumenestykseen ja vanhusten kotona selviytymiseen.

On tärkeää muodostaa yhteinen ymmärrys liikuntadatasta ja sen hyödyntämisestä muun muassa näiden haasteiden voittamiseksi.

Liikuntadataa on kahdenlaista: fysiologinen data ja liikuntapaikkadata. Valtakunnallisen selvityksen mukaan liikuntadatan kerääminen eri liikunta-alan organisaatioissa on vähäistä. Urheiluopistot ja yritykset tekevät fysiologisia mittauksia suhteellisesti enemmän kuin kunnat ja kaupungit.

Eniten fysiologista dataa kerätään terveys- ja kuntoliikkujista. Kerätty data painottuu muun muassa seuraaviin osa-alueisiin: kehonkoostumus, painoindeksi, epäsuora maksimaalinen hapenottokykytesti, UKK-kävelytesti, lihaskuntotestit, puristusvoima, maksimivoimatesti, tasapaino ja liikkuvuus. Kerätyn datan avulla voidaan tukea fyysistä aktiivisuutta eri ikäryhmissä yksilöllisesti.

Liikuntadataa voidaan kerätä vielä kattavammin kuntalaisilta, koululaisilta ja elintapaohjauksen asiakkailta. Lisäksi sitä voidaan kerätä eri liikuntapaikoista, esimerkiksi kuntosalien käyttöajoista sekä kuntosalien, kuntoportaiden, ulkoilureittien ja monitoimihallien kävijämääristä.

Joukkueurheilulajeissa, kuten jalkapallossa ja jääkiekossa urheiludataa hyödynnetään esimerkiksi urheilijoiden rekrytointiin sekä voittajastrategian luomiseen kilpailijajoukkueiden voittamiseksi.

Liikuntadataan liittyvä tallentaminen ja analysointi on hajanaista ja perustuu tällä hetkellä pitkälti käsikirjanpitoon tai yksittäisiin ohjelmistoihin. Dataa voidaan hyödyntää valmennus- ja neuvontatyössä, päätöksenteossa, kävijämäärien seurannassa sekä liikunta- ja elintapaneuvonnassa. Huomion arvioista on se, että puolet (50 %) organisaatioista ei analysoi liikunnasta saatavaa dataa; kainuulaiset yritykset eivät analysoi liikuntadataa ollenkaan.

Jyväskylän yliopiston, Kajaanin ammattikorkeakoulun (Kamk) ja Valtion Tietotekniikan keskuksen (CSC) yhteistyö mahdollistaa liikuntadatan keräämisen, analysoinnin ja hyödyntämisen alueella. Lisäksi liikuntadatan hyödyntämisen varmistamiseksi tarvitaan rahoitusta ja yritysyhteistyötä alueellisesti ja kansainvälisesti. Liikuntaan liittyvä dataa ja sen analysointia voidaan soveltaa myös hyvinvointiin, ikäihmisten hoitoon ja terveysdataan.

Kainuussa on käynnistynyt tänä vuonna useita merkittäviä tutkimus- ja kehittämiskokonaisuuksia urheilu-, liikunta- ja hyvinvointidatan alueella. Kamkin Dataperustainen liikkuminen -hanke toimii lähtölaukauksena liikuntadata ymmärryksen lisäämiseksi.

Kainuu koordinoi Liikuntateknologian osaajien ja urheiluseurojen yhteiskehittämisen kansallista verkostoa (LIUKAS), joka tuo yhteen kansallisesti merkittävät liikuntateknologian tutkimus- ja kehitysorganisaatiot, ruohojuuritason urheiluseuratoiminnan sekä huippu-urheilun ja harrastajat.

Alueemme on mukana myös Hyvinvointi- ja terveysdatan kansallisen innovaatioekosysteemin (HYTKI) rakentamisessa; keskiössä on liikunta. Kainuun urheilu- ja data-analytiikkaohjelma (KUHA) keskittyy urheilu- ja liikuntadatan keräämiseen, tallennukseen ja jakamiseen tietoaltaiden kautta.

Lähteet:Liikuntadatan hyödyntämisen nykytila ja tarpeet Suomen liikunta-alan yrityksissä ja kunnissa. 2021. Elli Miinin, Katri Takala (toim.). Kajaanin ammattikorkeakoulun julkaisusarja B. Raportteja ja selvityksiä B 134.

Suomen tekoälyaika. Suomi tekoälyn soveltamisen kärkimaaksi: Tavoite ja toimenpidesuositukset. 2017. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 41/2017.

Katri Takala,TKI-vastaava, Kajaanin ammattikorkeakoulu

Marko Jäntti, johtaja, CEMIS